Workcycles Kr8 on lainattavissa Luonto-Liitolta Pauligin huvilalta (Mechelininkatu 36). Hienoa Luonto-Liitto, Helsingin kaupungin nuorisoasiaintoimisto ja muut mukana olevat tahot!

”Hgin nuorisoasiainkeskus lahjoitti huvilan järjestöjen käyttöön upean Workcycles Kr8 tavarafillarin, jota on myös nuorten ja aikuistenkin mahdollista lainata käyttöönsä vaikka pientä muuttokeikkaa tai sitten vaan pyöräretkeilyä varten. Teimme pienen videon pyörän luovutusmatkasta: https://www.youtube.com/watch?v=WCTVyr818bQ ”

Yhteiskäyttöpyörät ovat hieno asia ja tärkeitä vielä tässä vaiheessa, kun tavarafillareita ei toistaiseksi ole ihan joka korttelissa. Niiden avulla monilla on mahdollisuus saada ensikosketus tavarafillariin ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Lisäksi esimerkiksi taloyhtiölle, yhdistykselle tai kaveriporukalle tavarafillarin hankintakustannus on hyvinkin kohtuullinen sen tuomaan hyötyyn nähden.

Sähköavusteinen yhteiskäyttöpyörä sähköavustuksella

Jyväskylässä JAPA ry ja SItra järjestivät taloyhtiöihin kokeilukäyttöön sähköavusteisen Workcycles Cargobike Shortin kesällä 2014. Liikkuva Laatikko varusteli kyseisen pyörän toimimaan monenlaisessa käytössä. Kuomu, laatikon peite ja pyörälaukut ovat mukana, kuten myös sidontakoukut laatikossa, joilla hyvinkin suuren lastin saa sidottua kiinni.

Tässä hieman käyttökokemuksia:

”Kokeilu on osoittanut, että lastipyöräily sopii kaikenikäisille: nuorin kyytiläinen on ollut 1-vuotias ja vanhin ajaja 79-vuotias.

– Pyörä oli loistava apu ylämäissä sekä tavaroiden kuljetuksessa. Pyöräilin Jyväskylästä Laukaaseen ja takaisin, yhteensä 55 km, ja akku riitti hyvin koko matkalle, kertoo Aatoksenkatu 6:n pilottitaloyhtiön asukas, 79-vuotias Eino Korhonen.

Pyörällä on ehditty ajaa tähän mennessä jo satoja kilometrejä ja säästetty samalla kymmeniä kiloja hiilidioksidipäästöjä verrattuna siihen, että sama matka olisi kuljettu autolla. Lastipyörällä hoituu kätevästi monenlaiset kuljetustarpeet.

– Kokeilun aikana kävimme pyörällä muun muassa puutarhamyymälässä taimiostoksilla sekä ruokaostoksilla. Meno oli kevyttä sähköavustuksen ansiosta, ja kauppareissulla lapset lauleskelivat kuomun alla koko matkan, kertoo Lyhdekatu 4:ssa asuva Mikko Simula.

Seuraavien parin viikon ajan pyörä on kokeilujaksolla Kortepohjan ylioppilaskylässä, jossa päästään testaamaan, kuinka lastipyörä toimii vaikkapa uuden opiskelijan apurina muutossa – montako muuttolaatikkoa lastipyörään mahtuukaan?”

Lue koko juttu tästä:
http://www.sitra.fi/uutiset/resurssiviisaus/pilottitaloyhtioissa-otetaan-konkreettisia-askelia-kohti-resurssiviisaampaa

Etusivu

Meiltä usein kysellään monenlaisia tavarafillarien huoltoon ja käyttöön liittyviä asioita. Moni pyörä on myös ajossa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, ja monille pyöränhuoltajille jotkin tavarafillarien ominaisuudet ovat uusia. Seuraavaksi vastauksia useimpiin kysymyksiin, joilla voit yleensä korjata ongelman myös itse. Kaikkia vikoja näillä vinkeillä ei kuitenkaan pysty korjaamaan, joten toimita pyörä tarvittaessa huoltoon. Huolloista tärkein on ensihuolto, joten sana siitä:

Huolto

Ensihuollon suosittelemme teettämään noin 200-300 kilometrin ajon jälkeen. Tämä alkuvaihe on sisäänajoa, jossa pyörän osat hakevat hiljalleen paikkansa. Sen vuoksi vaijerit, ketjut, pinnat, kammet ja laakerit voivat hieman löystyä sisäänajon aikana. Ensihuolto on pyörän tärkeimpiä huoltoja, koska siinä säädetään ensimmäistä kertaa nämä tärkeät osat. Kun ne tässä vaiheessa säädetään kohdilleen, ne palvelevat pitkään! Toisinaan ensihuolto on lähinnä pelkkä tarkastus, jos kaikki on kunnossa. Yleensä kokenut korjaaja kuitenkin havaitsee ja säätää esimerkiksi pinnojen ja laakerien kireyden. Jos nämä jäävät tekemättä, voi pyörällä ajamisen jatkaminen johtaa nopeasti jopa uuden pyörän vaurioitumiseen! Ja ensihuollossa voi kysellä mieltä askarruttavia kysymyksiä, kuten monet ovat tehneet.
Ensihuollon jälkeen suosittelemme huollattamaan pyörän vähintään kerran vuodessa. Jos et huolla pyörään yhtään itse ja ajat paljon, niin sitten useammin.

Rullajarrut

• Jarrulevy heiluu, mitä teen?
  V: ”Jarrulevy” on itse asiassa rullajarrun jäähdytyslevy, jonka sisäpintaa vasten jarrukengät painautuvat. Levyn kuuluu olla hieman heiluva silloin kun jarrua ei paineta, ja kun painetaan, se ”jäykistyy” eikä enää heilu.
• Jarru (yleensä etu) rämisee, onko se rikki?
  V: Jos vaijeri on löysällä, tai jarru on kulunut, jäähdytyslevy pääsee liikkumaan liikaa ja rämisee. Tähän yleensä auttaa vaijerin kiristys joko kahvan pikasäädöstä, tai vaijerinkuoren jarrun päästä löytyvästä pikasäädöstä (avaa lukitusmutteri 10 mm avaimella). Kiristä vaijeria vähän kerrallaan. Jos kiristät liikaa, jää jarru hieman laahaamaan.
• Jarru rohisee, onko se rikki?
  V: Johonkin on saattanut jäädä pieni kivenpala tai muu roska, joka kohta kuluu ja putoaa pois. Jos ei muutamassa päivässä rohina lopu, niin jarrumekanismi on todennäköisesti liian kuiva. Rullajarrun mekanismi vaatii hieman rasvaa toimiakseen hyvin ja hiljaisesti. pyöräliikkeistä saa Shimanon valmistamaa rullajarrurasvaa (googlaa roller brake grease) tätä tarkoitusta varten. Rullajarrusta löytyy pieni musta tulppa, ja teksti ”grease”.Ravista purkkia, laita nokka sisään pohjaan asti rasvausaukosta, ja purista pieni tippa rasvaa jarrun sisään samalla rengasta pyörittäen.
• Haluan vaihtaa rullajarrun, mitä teen?
  V: Rullajarru on erittäin pitkäikäinen, ja vaatii kokemukseni mukaan huomattavasti vähemmän huoltoa ja säätöä kuin esimerkiksi levyjarrut (jos vertaa vaikka yleiseen Avid BB5-jarruun). Kuitenkin, jos se tarvitsee vaihtaa, irrota rengas ja avaa akselilta jarrua paikoillaan pitävä mutteri ja irrota jarru hahloilta. IM-70..IM81 jarrut ovat vaihdettavissa keskenään.

Rullajarru purettuna, kuva: https://www.flickr.com/photos/epicyclo/6942448931/

Vaijerit, vaihteet ja jarrut:

• Jarru/vaihdevaijeri on jäässä. Apua.
  V: Ennaltaehkäisy* on paras apu, mutta yritä ensihätään saada pyörä johonkin lämpimään ja kuivaan paikkaan useaksi päiväksi. Auttaako? Jos ei, niin vaijerinkuorien sisällä lienee vettä, joka tulee saada pois. Joskus on varminta vaihtaa koko vaijeri kuorineen uuteen, mutta jos vaijerit ovat vielä hyvässä kunnossa niin alla on muutamia vinkkejä.
  *
  -Vähennä vaijerien jäätymisriskiä voitelemalla säännöllisesti vaijerin ja vaijerinkuoren yhtymäkohta muutamalla tipalla öljyä samalla jarrutellen ja vaihteita vaihtaen. Kun vaijeri on öljytty, estää se tehokkaasti veden pääsemistä vaijerinkuoren sisään, eikä jää pääse tarttumaan vaijeriin niin helposti. Tarkoitukseen kannattaa käyttää ohutta ja juoksevaa (spray)öljyä, joka ei jähmety pakkasellakaan. Monilta löytyy kotoa esimerkiksi lukkoöljyä (ei lukkosulaa), aseöljyä tai CRC:tä. Nuo pysyvät juoksevina myös kylmässä. Kaikki öljyt eivät pysy, esimerkiksi ompelukoneöljy jähmettyy kylmässä. Vaijerien puhtaudesta kannattaa myös huolehtia, sillä lika yleensä jähmettyy tai jäätyy kylmässä. Napavaihteissa vaijeri kiinnittyy navan päässä usein ns. vaihdekasettiin. Se on muovia tai osin metallia oleva osa, joka vaijerin vetäessä kääntyy ja mekanismi vaihtaa vaihdetta navan sisällä. Tämä osa on tärkeää pitää puhtaana. Jäätymisen estämiseksi ja osan puhtaana pitämiseksi siihen voi suihkauttaa vaikkapa silikonispraytä.
  -Käännä jarrukahvojen pikasäätöruuvien vaijerihahlot aina alaspäin! Jos ne ovat ylöspäin, niin ne keräävät vettä sateella vaijerille kuin suppilo.
  –Säilytä pyörää katoksen alla tai sisällä, jos mahdollista. Suojaa takanavan vaihdinmekanismia sateelta esimerkiksi Clarijksen pyörälaukuilla, jotka parantavat takanavan sateensuojaa. Säilytyspeite pyörän päällä auttaa myös pitämään pyörää puhtaana ja kuivempana. Kysy vaihtoehdoista meiltä!
  -Syksyllä myös rapa roiskuu, ja pyörän pesu ei ole pahitteeksi. Vältä kuitenkin veden läträystä vaijerien päiden ja vaihdinmekanismin (ml. kahva!) kohdalla. Vesiämpäri ja rätillä pyyhkiminen on varmin keino estää ylimääräisen veden joutuminen vääriin paikkoihin.
  -Jos edellämainitut keinot eivät auta, niin vaijerin sekä kuoren vaihtaminen yleensä ratkaisee asian. Pelkkä sisävaijerin vaihto ei auta, jos kosteutta on kuoren sisällä. Muista, että myös vaihdinmekanismi navassa tai kahvassa tulee tarkistaa, puhdistaa ja kuivata (sekä voidella).
  -Jos vaijereita ei halua/tarvitse muuten vaihtaa, niin alkoholilla huuhtelu on tehokas tapa poistaa kosteus vaijerin ja kuoren välistä. Tämä toimii siten, että tarvitaan etanolia, jossa on mukana mahdollisimman vähän vettä. Sitä laitetaan sitten alkoholia kestävän kumihanskan sormiosan sisään, tai muuhun vastaavaan joustavaan ”ilmapallomaiseen” säiliöön tai pussiin, johon vaijerin irroitetun pään voi sujauttaa. Sitten etanolia puristetaan kuoren läpi, kunnes sitä tulee toisesta päästä ulos. Kuoren ja vaijerin välissä oleva kosteus liukenee mukaan etanoliin, ja poistuu vaijerista. Käytä suojalaseja.
  -Muista myös tarkistaa etunavan moottorin johton tippamutka, jos sinulla on etumoottori pyörässäsi.
  -Jos käytössäsi on paineilmaa, niin usein vaijerin yläpäästä pystyy puhaltamaan ilmaa vaijerinkuoren läpi vaikka vaijeri olisi paikoillaan. Tällä saa usein poistettua suurimman osan kosteudesta vaijerin sisältä.
  -Jos mikään ylläolevista ei ole auttanut, niin suosittelemme kokeilemaan hydraulisia (levy)jarruja ja sähköisiä vaihteita. Kokemuksemme mukaan sähkövaihteet (Shimano, Rohloff ja Enviolo) ovat toimineet hyvin talvikäytössä. Kaikkia noita saa meiltä, yleensä ensiasennuksena uusien pyörien osalta.
• Vaihteet (Nexus8 tai vastaava) rutisevat eivätkä pysy paikoillaan. Mitä teen?
  V: Tarkista, että nelosvaihteella takanavan keltaiset kohdistusmerkit ovat kohdillaan. Jos eivät ole, niin vaijerin pikasäätö löytyy siitä, missä vaihdevaijerin kuori yhtyy vaihdekahvaan.
  Satunnainen linkki aiheesta kuvallisine ohjeineen on alla. Tosin, kohdistinmerkit näkee yleensä avaamatta ketjusuojaa:
  https://aseasyasridingabike.wordpress.com/2013/02/01/a-simple-guide-to-adjusting-a-shimano-nexus-hub-gear/
  Ja vielä Sheldon Brownin sivuilta:
  http://www.sheldonbrown.com/nexus8/pages/11.htm
• Vaihdoin/pyöräliike vaihtoi uuden vaijerin, mutta vaihde vaihtaa huonosti. Miksi?
  V: Vaihdevaijereita on monia eri malleja, ja muutamaa eri paksuutta. Noin 1,1 mm paksut vaijerit toimivat yleensä hyvin Nexus kiertovaihtimien kanssa. Sen sijaan, jotkin vaijerit ovat paksumpia, noin 1,2 mm ja ehkä vähän ylitse, ja nuo vaijerit saattavat liukua huonosti kiertovaihtimen sisällä olevan hahlon läpi. Jos siis vaijeri on liian paksu, se ei toimi hyvin Nexus kiertovaihtimen kanssa. Kannattaa huomata, että jotkin teflon tms päällysteiset vaijerit kuuluvat tähän paksujen vaijerien joukkoon. Lisäksi, jos huollat itse pyörääsi, niin tuon kiertovaihtimen kannen voi avata ruuvaamalla auki kaksi erittäin pientä ruuvia. Kun kansi on auki, niin laita tippa öljyä myös tuohon vaijeria ohjaavaan hahloon niin vaijeri kulkee paremmin.
• Toimiiko Enviolo (ent.NuVinci)-vaihde talvella?
  V: Omien ja asiakkaiden kokemuksen mukaan kyllä, mutta ehkä kovilla pakkasilla navan hyötysuhde voi olla heikompi kuin esimerkiksi Nexus8 premium -navalla. Kaksi vaijeria kuitenkin takaa vedon vaijerilla sekä pienemmälle, että isommalle vaihdettaessa. Ensimmäisten Enviolo (NuVinci)-vaihteellisten pyörien kanssa huomasimme sen, että kovilla pakkasilla vaijerien pikasäätöjä tuli hieman löysätä, jotta vaijerin kiinnitysklipsi pysyy hyvin kiinni. Tämä johtunee siitä, että tuossa systeemissä on vaijeria noin nelisen metriä, ja kun se jäähtyy +30´C –> -20´C, niin vaijerin lyhenee hieman lämpölaajenemisen vuoksi. Talveen kannattaa Enviolon kanssa varautua myös siten, että pitää takanavassa olevan ulkoisen vaihdinmekanismin (hub interface) puhtaana ja voitelee sen silloin tällöin esimerkiksi silikonisprayllä. Kun tuo osa ja siinä näkyvät vaijerit ovat puhtaana ja voideltuna, niin se ennaltaehkäisee jäätymistä. Varo ettei spraytä mene jarrulevyille!

Ketjut

• Pyöräni kolisee ja rahisee, missä vika?
  V: Jos pyörässäsi on täysin koteloidut ketjut, kuten useimmissa meidän myymissämme pyörissä on, niin syynä on todennäköisesti liian löysällä olevat ketjut. Kolina ja rahina johtuu ketjujen osumisesta ketjusuojaan. Ongelma poistuu kiristämällä ketjuja. Samalla voit myös rasvata ketjut, ja tarvittaessa voit pyyhkäistä pois suurimmat liat ketjusta ja takarattaasta. Katso kiristyksen vihjeitä renkaan vaihto -kohdasta.

Sähköavustus ja muut sähköiset osat

• Toimiiko sähköavustus talvella?
  V: Toimii. Tosin, akun kapasiteetti -10´C:ssä saattaa olla puolet siitä mitä se on +20´C:ssä. Hanki siis kerralla riittävän iso akku, etenkin jos aiot ajaa myös talvella.
• Onko sähköavustus luotettava?
  V: Jos mietimme vaikka kahdenkymmenen sähköpyörän otantaa kahden viimeisen vuoden ajalta, niin takuuaikana (1v.) meille on tullut korjattavaksi kaksi tapausta. Jos oletetaan, että pyörillä on ajettu keskimäärin 2000 km vuodessa, niin vikoja on ollut noin yksi jokaista 20 000 kilometriä kohden. Lisäksi, nämä viat ovat olleet suhteellisen helppoja korjata, ja korjauskustannukset ovat olleet kohtuullisia (eli mitättömiä auton korjauskuluihin verrattuna).
• Mitä maksaa uusi akku ja kuinka pitkään se kestää?
  V: Tällä hetkellä (2014) uusi iso akku maksaa noin 400-500€ mallista riippuen. Akku ei ikääntyessään lakkaa toimimasta kertarysäyksellä, vaan sen kapasiteetti hiipuu hiljalleen. Ikääntymiseen vaikuttaa mm. latauskerrat, käyttölämpötila ja latausnopeus. Lyhyesti sanottuna, kuten kaikki muukin, akku kuluu käytössä. Tosin, akku kuluu hiljalleen myös vaikka et käyttäisi sitä ollenkaan. Joten sitä kannattaa käyttää kun se on hankittu, eikä vara-akkua kannata hankkia hyllyyn odottamaan käyttöä. Voit ladata akkua aina kun tarpeen, ja kylmällä saat siitä enemmän irti kun lataat ja säilytät akkua lämpimässä.
• Miten säilytän akun jos en käytä sitä talvella?
  V: Pyörän mukana tulee usein ohjeet, mutta jos ei tule, niin yleinen konsensus on se, että Li-Ion akut säilyvät kohtuullisen hyvin 5-15´C lämpötilassa 50-80% latausasteella. Eli ei täynnä, eikä tyhjänä. Hankalinta on, jos akun laittaa tyhjänä säilöön. Tällöin on vaarana, että jännite laskee liian alas ja akku saattaa ”nukahtaa”, josta sitä ei saa enää tavallisella laturilla hereille.
• Voinko ajaa sähköavusteisella pyörällä sateella?
  V: Kyllä, se on tehty käyttöä varten kaikkiin olosuhteissa. Mutta, olemme kuitenkin havainneet joitain sähkö-ongelmia pyörillä joita on likimain uitettu vedessä. Tällöin esimerkiksi sateen jälkeen moottori ei ole avustanut. Nämä ongelmat ovat useimmiten poistuneet kun pyörää on säilytetty kuivassa ja lämpimässä muutama vuorokausi. Mutta vielä, nämä ongelmat ovat olleet erittäin harvinaisia.
• Miten eturengas vaihdetaan jos siinä on sähkömoottori etunavassa?
  V: Yleensä rengasta vaihtaessa sinun ei tarvitse irrottaa johtoa. Johdossa on yleensä sen verran löysää, että voi irrottaa kiekon ja vaihtaa renkaan pyörän vierellä niin että johto on kokoajan kiinni. Kuitenkin, moottorille menevää johtoa seuraamalla löydät yleensä liittimet, jotka avaamalla saat tarvittaessa koko kiekon irti pyörästä. Joissain tapauksissa johdon liitin on kätketty sateensuojaan ohjainputken sisään. Tällöin voit avata lokarin pultin, jotta saat liittimet esiin. HUOM!! Akselin läpi kulkeva sähköjohdon tulee lähteä aina navasta alaspäin, jolloin se muodostaa niinsanotun tippamutkan. Tällöin vesi ei valu johtoa pitkin moottorille!!! Jos johto lähtee ylöspäin, valu vesi johtoa pitkin moottorille asti, ja moottori hajoaa todennäköisesti viimeistään seuraavana talvena veden jäätyessä. Jos pyöräkorjaamo on tehnyt tämän virheen, vie pyörä takaisinkorjaamolle. Johdon ja akselinreiän ympäristöön voi myös laittaa hieman vaseliinia/rasvaa estämään veden pääsyä kohti moottoria.
• Takavalossa on sisällä kosteutta, mitä teen?
  V: Älä tee mitään, jos valo kerran toimii. Nykyiset LEDit eivät tuota hukkalämpöä kuten hehkupolttimet, joten valon sisällä voi olla kosteutta märällä ilmalla. Laadukas valaisin kuitenkin kestää sen, ja kosteus haihtuu aikanaan.
• Valo/valot eivät pala
  Tarkista ensin, että valot ovat päällä. Valoissa onyleensä joko On/Off kytkin, tai joissain malleissa On/A/Off kytkin. A tarkoittaa automaattia, jolloin valot syttyvät automaattisesti hämärän tullen kun sisäänrakennettu hämäräkytkin havaitsee illan hämärtävän.
  Me suosittelemme usein unohtamaan valot On- tai A-asentoon, jotta ne ovat päällä hämärän tullen. Myös päivälle ne parantavat näkyvyyttäsi, eivätkä uudet ledivalot juurikaan vie sähköä tai tee polkemista raskaammaksi. Kuitenkin, käännä kytkin toisinaan muutaman kerran eri asentoon, niin kontaktipinnat puhdistuvat ja valo palaa kun niin haluat. Jos tämä ei auto, tarkista ensimmäiseksi että johtojen liittimet ovat kiinni valossa (edessä ja takana) sekä napadynamossa.

Renkaat

• Ovatko nämä puhkeamattomat renkaat?
  V: Kaikissa myymissämme Tavarafillareissa on puhkeamissuoja. Yleisin ensiasennusrengas on laatikkomalleissa Schwalbe Marathon, joka on käytännössä lähes puhkeamaton. Vältä ajamasta orapihlajan piikkeihin ja lasiin, niin ongelmia ei yleensä ole. Fr8:ssa ensiasennusrengas on yleensä Schwalbe Big Apple, joka kestää myös erittäin hyvin. Tästä mallista on saatavana vielä Plus-malli, jossa on tavallista tehokkaampi pistosuojaus.
  Muista pitää rengaspaineet suosituksen mukaisena! Isoilla lasteilla tämä on tärkeää. Se parantaa käsiteltävyyttä, ja estää vanteen tai renkaan vaurioitumista.
• Mitä talvirenkaita suosittelette?
  V: Me asennamme yleensä Schwalben Marathon Winter renkaat tavarafillareihin 1,75” (47 mm) levyisenä. Tätä kokoa on yleensä hyvin saatavilla, ja pitkissä laatikkopyörissä tämä koko sopii hyvin yhteen 20”-kokoisen eturenkaan kanssa, jota on saatavilla toistaiseksi vain 1,60” (42 mm) levyisenä. Esimerkiksi Fr8:ssa mahtuu kuitenkin pyörimään hyvin myös 2” (50 mm) leveät nastarenkaat. Kyseinen rengas toimii hyvin kaupunkikäytössä. Olemme kokeilleet Riese&Müller Transporterissa myös Ice Spiker Pro rengasta. Se tarjoaa erinomaisen pidon, mutta on liian äänekäs auratulla tiellä.
• Miten vaihdan renkaat?
  V: Tavarafillari.fi ohjeet takarenkaan vaihtoon:
  http://tavarafillari.fi/blog/2011/11/08/bakfietsin-takakiekon-asennus/
  Tai jos sinulla on Fr8 tai Kr8, niin onnistuu myös näin:
  https://liikkuvalaatikko.fi/escape-hatch/

Lasten kuljetus laatikkofillarilla

• Lapseni on yli 110 senttiä pitkä ja kypärä ottaa kuomun kattoon kiinni. Voiko asialle tehdä jotain?
  V: Hollannissa vastaus olisi, että 120 senttinen lapsi mahtuu istumaan kuomun alle ilman kypärää, ja se on täysin turvallista. Suomessakin lasten fillarilla kuljettaminen on vähintään yhtä turvallista kuin vaikkapa autolla, mutta suosittelen pidemmillä lapsilla nostamaan saranoidun penkin ylös ja leikkaamaan paksusta vaahtomuovista heille matalamman penkin, jonka päällä voi istua. Voit tuunata turvavyön kiinnityksen myös lattiaan, tai Cargobiken tapauksessa pujota lattian reikien kautta lantiovyö uudeksi turvavyöksi. Tällöin kuomun alle mahtuu pitkäkin (noin 150cm+kypärä) lapsi kypärän kanssa, ja samalla pyörän käsittely helpottuu, koska lasten painopiste on matalammalla.
  Päivitys 2017: Meidän edustamissamme Clarijksen kuomuissa on nykyään myös extrakorkea vaihtoehto, jonne mahtuu pitkätkin lapset tai paljon (isoja) tavaroita. 

Kr8 voidaan halutessa toimittaa kaikkialle Suomeen hyvin edullisin rahtikuluin, jos pyörän kasaa itse. Tämä onkin hyvä vaihtoehto niille, jotka ovat aiemminkin puuhailleet pyörien tai koneiden kanssa.

WorkCyclesin sivuilta löytyy kasaamista varten yksityiskohtaiset ohjeet, joiden avulla kasaaminen onnistuu.

Toki me kasaamme pyörän täysin ajovalmiiksi, koeajettuna ja säädettynä, kuten olemme tehneet tähänkin asti lähes kaikille pyörille. Mutta, jos asut kaukana ja osaat itse kasata pyörän, niin tässä on yksi vaihtoehto alentaa pyörän hankintakuluja.

ps. sattumoisin juuri nyt on yksi kuvankaltainen täysin ORANSSI pyörä laatikossa odottamassa pikaista syystoimitusta jonnekin päin Suomea. Jos kiinnostaa, niin ota yhteyttä ja pääset kasailemaan pyörää jo parin päivän päästä!

Ahvenanmaa on pyöräretkikohteena erinomainen, etenkin lasten kanssa. Tämä tuli koettua kuluvan elokuun aikana kolmen sukupolven retkellä Kustavista pohjoisen saaristoreitin kautta Maarianhaminaan ja sieltä laivalla takaisin Helsinkiin.

Edellisestä Ahvenanmaan pyöräretkestäni taitaa olla kohta jo parikymmentä vuotta aikaa, joten oli mukava matkata tuonne nyt oman lapsen ja äitini kanssa. Edellisellä retkelläni muistan kuinka Ahvenanmaan kesäyössä viiletettiin pyörillä kohti seuraavaa yöpymispaikkaa ja retkikeittimen unohtuneet polttoaineet korvattiin öiseen aikaan polttoainepumpun letkusta valutetuilla ylijäämäbensoilla. Tällä kertaa meno oli hieman leppoisampaa. Nuorena suurimman säväyksen taisi tehdä harvat kovavauhtiset alamäet, mutta nyt myös nähtävyyksistä tuli nautittua enemmän.

Sunnuntai-aamuna Kustavin lautalla oli paljon tilaa

Lähtö Kustavista

Lähdimme matkaan vanhempien mökiltä Kustavista varhain sunnuntaiaamuna. Ajoon olimme valinneet pitkän sähköavusteisen Workcyclesin Cargobiken ja Riese&Mullerin Swing-mallin, jossa oli myös sähköavustus. Tämä takasi leppoisan ja sopivan vauhdikkaan matkanteon siirtymätaipaleilla. Kustavi ja Vartsala on meille melko tuttua aluetta, joten täällä pysähdyimme vain lautalle ja Vartsalan ulkoilmamuseoon eväille. Vuosnaisten lauttarannassa pidimme lounastauon, jonka jälkeen siirryimme lautalla Varsinais-Suomesta Ahvenanmaalle Brandööseen. Tätä odotimme mielenkiinnolla, koska edellisestä käynnistä oli meillä kaikilla jo pitkä tovi.

Vartsalan ulkoilmamuseolla

Vuosnaisten lautta siirsi meidät pyörineen Ahvenanmaalle.

Brändö

Vuosnaisista lauttamatka sujui mukavasti täysin vatsoin. Edellisesti käynnistä Åvan saaren pohjoispäähän oli noin yksitoista vuotta aikaa. Tuolloin olimme kaverien kanssa hiihtoretkellä Ahvenanmaalle Vartsalasta Vårdöön, johon me nyt olimme matkalla pyörillä pohjoista saaristoreittiä pitkin. Vårdö on ihastuttava saariketju, mutta yllätykseksemme hyvinkin harvaan asutettu. Matkalla kohtasimme vain yhden kahvilan. Tämän ikävä kyllä ohitimme, koska ajattelimme pysähtyä hieman myöhemmin Brändöön keskustaan. No, sieltä emme kahvilaa kuitenkaan löytäneet, joten jatkoimme matkaa sopivaan paikkaan omia eväitä syömään. Brändön eteläkärjessä sijaitseva Torsholman lauttasatama on myös hyvin karu, joten kannattaa todella ottaa hyvät eväät mukaan. Tekemistä lapsethan aina löytävät, joten se ei ole ongelma. Me aikuiset sen sijaan jännitimme mahdummeko lauttaan. Olimme saaneet ennakkoon varattua vain yhden pyöräpaikan haluamallemme lautalle. No käytännössä tämä ei ollut ongelma, koska muita pyöriä ei lautalle saapunut. Autolla ei olisi kuitenkaan enää mukaan päässyt, sillä lautan autopaikat olivat täynnä. Kuitenkin, suosittelen lasten kanssa liikkeellä oltaessa varaamaan halutut paikat hyvissä ajoin ennakkoon, varmuuden vuoksi.

Brändön teitä

Brändön sillalla

Vårdö

Tällä reissulla meillä oli vain muutama päivä aikaa, joten otimme suoran pohjoisen reitin Brändön Torsholmasta Vårdön Hummelvikin lauttasatamaan. Itse lauttamatka kestää kahdesta kolmeen tuntiin lautan pysähtyessä useissa välisatamissa. Tätä väliä ajaa kaksi eri lauttaa. Meillä oli pienempi, jossa ei ole kahvilaa, mutta onneksi retkiseurueen vanhin tiesi hyvin, että lapsille ja lapsenlapsille kannattaa tehdä hyvät eväät. Lautan ikkunoista ja kannelta on mukava seurata kauniita maisemia. Illan lähestyessä saavuimme Hummelvikiin, josta oli enää lyhyt pyörämatka majapaikkaamme Bomansin B&B vierastaloon. Elokuun puolivälissä majatalossa oli jo hiljaista sunnuntai-iltana, ja saimme ison huoneen ja koko retkikeittiön omaan käyttöömme.

Mukavan retkipenkin pitkillekin lapsille voi tehdä paksusta vaahtomuoviblokista. Eli saranoitu penkki käännetään ylös, blokki lattialle ja uusi turvavyö (150-200cm kuormahihna) pujotetaan laatikon pohjan reikien läpi. Kuvassa musta penkin pehmuste peittää ylösnostetun vakiopenkin, ja pehmustaa samalla selkänojan.

Nähtävyyksiä riittää kaikille

Yön ja varhaisen aamun aikana ukkoskuurot pyyhkäisivät saariston ylitse. Sadetutkan tietojen perusteella emme onneksi lähtenee rankkasateeseen, vaan odottelimme hetken sateen loppumista. Viimeisten pisaroiden pudottua lähdimme matkaan. Aamun ensimmäinen taival oli vajaan kymmenen kilometrin siirtymä lauttasatamaan. Lyhyen lauttamatkan jälkeen alkaakin varsinainen nähtävyyksien ähky. Aina muutaman kilometrin välein tuntuu olevan jonkinlainen nähtävyys, johon tekisi mieli pysähtyä. Me kuitenkin valitsimme nelivuotiaan juniorin suosikit: Bomarsundin ja Kastelholman linnat. Etenkin jälkimmäinen on erittäin hyvä kohde. Itse linnan lisäksi lähiympäristö tarjoaa monta nähtävyyttä, jotka ovat myös lasten mieleen. Erityisesti Jan Karlsgårdin ulkoilmamuseo lienee yksi parhaista ulkoilmamuseoista näillä seuduin. Lapset viihtyisivät tuolla jo muutoin, mutta monen retken idyllisin leikkipaikka löytynee juuri täältä.

Riese&Muller Swing ja Workcycles Cargobike Bomarsundissa

Jan Karlsgårdenin leikkipaikka

Ulkoilmamuseon jälkeen vatsat voi täyttää läheisessä ravintolassa, josta löytyy myös oma panimo. Ja hei, panimon lisäksi ravintolan ulkoseinässä oli sopivasti sähköpistokkeet pyörien latausta varten. Kätevää, eikö?

Ja jotta nelivuotiaan päivä olisi vielä entistäkin ihanampi, oli Kastelholman linnassa sattumoisin juuri sopiva Pikkuritarikierros. Siellä pystyy auttamaan Naakkaa etsimään linnan kadonneet aarteet.

Kesän idyllisin leikkimökin tulisija ja pieni kokki työssään. Hei, täällä oli jopa omenoita tarjolla!

Ja mikäs sitä enemmän sytyttää pientä lasta kuin linna ja aarrearkut?

Possujen ruokinnan jälkeen oli aika täyttää omat vatsat läheisessä ravintolassa.

Juniorina ahvenanmaalla vierailleet saattavat vielä muistaa kuinka linna oli verhottu rakennustelineisiin. Nykyään linna on jo onneksi oikein hyvässä kunnossa.

Tehtäviä ratkomalla saa tietoonsa aina seuraavan arkun sijainnin..

Harvoin lapset saa näin innoissaan kuuntelemaan kertomuksia historiallisista tapahtumista.

Kohti Maarianhaminaa

Onneksemme sadepilvet kiersivät meidän, mutta maakuntaan oli kuitenkin annettu kovan tuulen varoitus. Niinpä seuraavaksi etappi olisi kohti Maarianhaminaa, suoraan yli 10 m/s puhaltavaan vastatuuleen. Noh, kuomu suojaa lasta tuulelta ja sähköavustuksen tuoma tuki  teki matkasta sopivan leppoisaa. Väitän myös, että tällä kokoonpanolla ja tuulella ilman sähköavustusta yli 40 km päivämatkat olisivat olleet liian raskaita. Jos ei muuten, niin ainakin äitini polvet olisivat olleet liian kovilla. Voikin todeta, että tässä tapauksessa sähköavulla voi säätää kuormitusta sopivaksi oman kunnon ja säätilan mukaan. Itse poljin ensimmäisenä päiväni pitkiä pätkiä ilman sähköapua, mutta toisena päivänä kovassa vastatuulessa avustus oli oletettavasti täysillä illan lähestyessä ja matkatessa kohti Maarianhaminaa.

Maarianhaminassa pysähdyimme vielä merikorttelissa, ennen hotellille ja iltapalalle suuntaamista. Hotelli sijaitsi hyvässä paikassa Pommernin ja merimuseon vieressä. Äitini oli jäämässä yöksi odottelemaan seuraavan päivän päivälaivaa Turkuun. Me tosin nousimme jo samana iltana yölaivaan kohti Helsinkiä, joten tämä museo kierretään sitten seuraavalla kerralla.

Päivä oli ollut pitkä, ja juniori nukahti jo ennen laivan saapumista.

Laivaan jonotimme muutaman muun kulkijan joukossa.

Lisätietoja

Lauttaaikataulut. Jos ei halua turhaan stressata, kannattaa myös pyörille varata paikat etukäteen.
http://www.alandstrafiken.ax/en/map

Lauttojahan voi varata vaikka täältä. Kannatta huomioida, että Helsingistä lähtevät laivat ovat perillä Maarianhaminassa aamuyöllä, ja lähtevät takaisin puolen yön paikkeilla. Turkulaisille tarjotaan myös päivämatkoja. Siljan laivoilla pyörästä veloitetaan nykyisin 10€/kpl.

http://www.tallinksilja.com/Yleistä tietoa:

http://www.visitaland.com/en/

B&B paikkoja on Ahvenanmaalla paljon, mutta me käytimme tätä hyvän sijainnin vuoksi

http://www.en.bomansgasthem.info/

Pyörien vuokraus Ahvenanmaalla:
http://www.visitaland.com/fi/services/ro-no-rent/

Kartta: Ahvenanmaa-Åland, matkailukartta 1:150 000

Ja tietysti myös meiltä voi vuokrata pyörän tarvikkeineen. Koska Ahvenanmaa on käymisen arvoinen myös nyt loppukesästä, niin vuokralle tarjotaan pitkän viikonlopun reissuille sopiva neljän päivän paketti blogitekstissä esiintyvällä pitkällä sähköavusteisella Cargobikellä:

150€/4pvä sisältäen pyörälaukut sekä kuomut. Myös muita tarvikkeita löytyy tarvittaessa. 

Päivitys 2020: Täältä löytyy toinen tarina Saariston ”keskipitkästä” Rengastiestä

Escape Hatch, eli pakoluukku on WorkCyclesin Fr8:n, Gr8:n ja Kr8:n takahaarukasta löytyvä uniikki ratkaisu. Sen avulla takarenkaan voi vaihtaa koskematta ketjunpuoleisiin osiin. Eli, ketjusuojaan, ketjuihin, vaihteen vaijereihiin, vaihteisiin tai muuhunkaan ei tarvitse koskea tikullakaan. Huoltotyö on nopeampi, puhtaampi ja mukavampi.

No mitenkäs se toimii? Laita fillari tuplajalalle, ja painoa etutelineelle sen verran, että saat perän ylös. Itse nostan koko fillarin ilmaan roikkumaan. Löysää takarenkaan akselin mutteri vain vasemmalta (ÄLÄ löysää oikealta, ja avaa myös takahaarukan vasemmalla puolella olevat kaksi pulttia. Avaa näiden lisäksi mahdollinen jarrun momenttitangon pultti, sekä mahdollisen tarakan pultti. Kaikki siis siltä vasemmalta puolelta. Irrota irtoava pakoluukku, ja siinä kiinni olevat osat. Noin. Luukku on nyt auki, ja kiekko renkaineen on akselin oikean pään varassa. Voit nyt vaihtaa päälyrenkaan, sisärenkaan, nastarenkaan, mitä haluatkaan. Irrota rengas vanteelta, ja ujuta se pois siitä luukusta ja laita uusi tilalle. Lukon kohta on ahtain, joten sen kanssa tarkkana. Samaten nastarenkailla on helppo naarmuttaa runkoa, mutta hei, jos naarmu tulee, on se siellä rungon sisäpinnalla aika hyvin piilossa.

Ja sitten vielä vinkki renkaan paikkaamiseen: Jos takarenkaassa on reikä, ei välttämättä tarvitse avata mutterin mutteria. Jos vaikka piikki töröttää renkaassa, niin ota se pois, irrota päälyrengas vanteelta toiselta puolelta, vedä sisäkumi ulos, paikkaa, laita ne takaisin paikoilleen, pumppaa täyteen ja aja. Etenkin paksuilla renkailla tuo onnistuu melko helposti.

Lokareissa on riittävästi tilaa isommillekin renkaille ja loskalle. Tässä 1,75″ paksu rengas paikoillaan.

Escape Hatch

Pakoluukku auki, kiekko on akselin oikean pään varassa.

Pakoluukku irrallaan kaikkine pultteineen.

Sieltä välistä se rengas sujahtaa ulos ja uusi paikoilleen.

Pelkkä sisärengas paikoillaan.

Ja uusi 2.15″ paksu kesärengas paikoillaan.

Kustomointi on kivaa, ja Fr8/Gr8/Kr8:iin on saatavilla yksi aika uniikki mahdollisuus, eli rungossa oleva laserleikattu nimikyltti. Yleensä tuohon voi valita viisi merkkiä, ja kyltti on kiinteä osa takahaarukkaa, eli sitä ei oikein voron kannata sahata pois. Maalillakaan sitä ei oikein voi peittää. Kyltti on myös aika paljon isompi ja näkyvämpi yksilöintikeino kuin runkonumero.

Sopii hyvin vaikkapa pyörän omistajan nimeen, ja toimii hyvin myös firmoille ja junioreille, sekä yhteiskäytössä oleville pyörille. Lisävarusteena hinta 60€, ja lienee selvää, että sen saa vain ennakkoon tilattuihin pyöriin.

Runkoon hitsattu nimikyltti

Pienen tauon jälkeen kuukauden sarjis, helmikuu 2014.

Piirtäjä Enni Bertling/Liikkuva Laatikko

Pyöräilytalvi on ollut tänä vuonna helppo. Vähäluminen, ja melko leuto. Mukavasti on noita tavarafillareitakin näkynyt liikkeessä. Tällä viikolla bongasin harmaan kaksipyöräisen Oulunkylässä, punaisella pyörälaukulla varustettuna. Lisäksi tavarafillarin jälkiä on ollut hauska bongailla. Kolmipyörä on helppo, mutta pitkän akselivälin cargobikenkin tunnistaa jäljistä. Etenkin kun edessä on lähes poikkeuksetta talvirenkaana Schwalben nastarengas..

Pääkaupunkiseudun alkutalvi oli leuto, ja vasta joulukuussa pakkaset kiristyivät noin -15°C asteeseen. Lasten kanssa talvipyöräily onnistuu hyvin, kun kiinnittää huomiota muutamiin asioihin:

• Lapsille lämmintä vaatetta! Aikuinen polkee ja pysyy lämpimänä, mutta lapset istuvat paikoillaan.
• Kuomu suojaa parhaiten viimalta, ja on suositeltava pidemmillä matkoilla.
• Muista lasten kasvojen suojaus viimalta. Villainen kypärähuppu on hyvä, ja kasvojen viimaa vähentää syvä huppu ja (keino)turkisvuori. Iso karvalakkikin voi olla toimiva.
• Kypärä on se hankalin vaate talvella, etenkin hupun kanssa. 1 v. kanssa meillä on usein käytössä RibCapin ”kypärä”pipo, joka sopii talvihaalarin hupun alle. Kyseisestä päähineestä olisi saatavilla vielä erityinen talvimalli. Samaa myssyä voi sitten käyttää myös pulkkamäessä, ja toiminee myös luistellessa.
• Nastarenkaat kannattaa laittaa kaksipyöräisissä eteen ja taakse, kolmipyörissä riittää yleensä vain taakse.
• Sähköapu auttaa talvellakin, mutta akku tulee ladata yli +10°C asteessa. Lisäksi kylmä laskee akun kapasiteettia, joten hankintavaiheessa kannattaa valita isompi akku, jos se on saatavilla. Tarvittaessa kovien pakkasten aikaan akun voi ottaa työpäivän ajaksi lämpimään. Tällöin se pysyy lämpimänä hyvinkin noin puolen tunnin ajan kovassakin pakkasessa.

Kolmipyörään mahtuu kaikki pulkat mukaan!

Huppu ja (keino)turkis hupun tai harvalakin reunassa suojaa viimalta. Valitettavasti lasten haalareissa huput ovat usein harmittavan pieniä. Aikuisten vaatteista kypärän päälle mahtuvia huppuja löytyy esimerkiksi kiipeilyyn tarkoitetuista takeista.

Kolmipyörä on vakain kulkuneuvo jäisillä teillä. Nastarengas takana on kuitenkin usein tarpeen.

Oikaisemassa Laajalahden ylitse Espoosta Helsinkiin.

Schwalbe Marathon Winter on hyvä rengas talvikäyttöön moniin tavarafillareihin.

Schwalbe Ice Spiker pro 2,1″. Äärimmäistä pitoa lasten kuljetukseen?

Ja pitihän näitä kokeilla, kun Helsinkiin dumppasi 20 senttiä lunta.

Ice Spiker -renkaat toimivat R&M Transportterissa lumisissa olosuhteissa hyvin. Mutta nämä pitävät asfaltilla kovaa ääntä. Yleiskäytössä Marathon winter toimii paremmin. Niillä viitsii ajaa myös kuivemmilla keleillä.

Laatikkofillarissa lasten syliin voi helposti laittaa viltin, mutta lastenistuimen kanssa ei. Pitkäperäpyörässä hieman suojaa saa polkijasta.

Aikuisten untuvaliivi on niin iso, että sen voi vetää helposti sekä lastenistuimen, että lapsen ylitse. Takkikin toimii, jos vetää hihat takin sisäpuolelle.