Aihearkisto: Yleinen

Sähköistyssarjat ja jälkisähköistys

Sähköistämme pyöriä, eli lisäämme sähköavustusjärjestelmän polkupyöriin joissa sitä ei ennestään ole. Tällä hetkellä teemme sähköistyksiä enimmäkseen tavarafillareihin, mutta myös moniin tavallisiin pyöriin.

Alla olevissa kuvissa on Workcycles Kr8, joka on sähköistetty Bafang keskimoottorilla. Yleisin moottorikoko on 250W moottori, joka rinnastetaan polkupyörään. Nykyään asennamme tarvittaessa myös tehokkaampia moottoreita, mutta tällöin pyörään tuleen hankkia liikennevakuutus. Se mitä yleensä muutamme Bafangissa verrattuna alkuperäiseen kokoonpanoon on se, että vaihdamme moottorin mukana tulevan rattaan pienempään (yleensä 36-38 hampaiseen). Tuo vastaa paremmin alkuperäistä välitystä ja tuo lisää vääntöä mäkiä ja raskaita lasteja varten.

Akun voi Kr8 pyörässä asentaa laatikon sisään säältä ja katseilta suojaan, tai sitten laatikon ulkopuolelle takareunaan. Ulkopuolisen asennuksen etu on helppo paikka latauksen ja irroituksen kannalta, sekä se, että laatikko jää täysin tyhjäksi lapsia ja tavaroita varten.
Bafangin moottori ei vaadi muutoksia runkoon, joten sen voi tarvittaessa myös poistaa helposti. Käytössä moottori on todettu varmatoimiseksi ja laadukkaaksi. Malliltaan moottori ei ole ihan uusinta uutta, sillä siitä vielä toistaiseksi puuttuu momentintunnistus, eli se ei reagoi polkijan voimaan kuten uusimmat moottorit. Workcyclesin oma Schachner-moottori (tai Greencyclen KM1 moottori) reagoi polkijan voimaan ja antaa hieman paremman ajotuntuman. Tämä hyöty on kuitenkin melko vähäinen tavallista pyörää raskaammassa tavarafillarissa. 250W moottori tekee kuitenkin kiihdytyksissä työtä täysillä, oli momentintunnistusta tai ei. Kevyemmissä pyörissä tai tehokkaammilla moottoreilla momentintunnistuksella on suurempi vaikutus. On huomattava. että Workcyclesin käyttämä Schachner-moottori (tai Greencyclen KM1 moottori) vaativat muutoksia Workcyclesin pyörien runkoon, tai sitten työläämmän asennuksen. Bafang ei vaadi muutoksia muuhun kuin ketjusuojaan.

Keskimoottorilla sähköistykseen sopii parhaiten pyörät, joissa on NuVincin vaihteisto. Kyseinen vaihde kestää hyvin moottorin tuoman lisäväännön, sekä mahdollisen käyttäjän suorittaman huonosti ajoitetun vaihteiden vaihdon. Jos NuVinciin kohdistuu liian suuri voima, vaihde ei vaihdu. Kevyen voiman alla se kyllä vaihtaa. Shimanon Nexus 8 on toinen suosittu vaihde tavarapyörissä. Sen kytkin kestää keskimoottorin tuoman voiman lisäyksen, mutta vaihdetta ei saa vaihtaa kun veto on päällä. Ja vastaavasti vaihde pitää pitää hyvissä säädöissä, jotta vaihde pysyy päällä kun niin halutaan. Eli Nexus 8 kestää hyvin keskimoottorin tuoman voiman lisäyksen huolellisella käyttäjällä. Huolimattomalle en kuitenkaan tuota yhdistelmää suosittele.
Keskimoottorin etu on se, että alkuperäinen etu- ja takakiekko säilyvät, joten niihin ei tarvitse tehdä muutoksia. Tällöin jarruilla, napadynamoilla ja muilla ei ole vaikutusta, ja ne voi säilyttää ennallaan. Aiemmin teimme sähköistyksiä myös etukiekossa olevilla moottoreilla, mutta ne ovat jääneet nykyään vähemmälle. Jos tällaista sarjaa kuitenkin harkitsee, niin jarrujen ja etuhaarukan sopivuus käyttöön pitää tarkistaa. Kauttamme voi kuitenkin tilata mm. levyjarrukiinnikkeillä varustettuja etuhaarukoita esimerkiksi vanhempiin Cargobike-pyöriin.

Akun kapasiteetti ja pyörän toimintasäde mietityttävät usein asiakkaita. Lyhyesti sanottuna ajomatkaan vaikuttaa paljon ajajan oma aktiivisuus, avustusteho, mäkisyys ja kuorma. Yleisin tavarafillareihin asentamamme akkukoko on 15 Ah (36V). Se tarjoaa useimmille käyttäjille riittävästi kapasiteettia siihen, mitä arkikäytössä tavarafillarilla tarvitsee. Greencyclen sivuilla akuille annetaan arviot ajomatkasta seuraavasti:

  • 9Ah  20-50km
  • 12Ah40-100 km
  • 15Ah50-200 km
  • 17.4 Ah 70-280km

Tavarafillarikäytössä sanoisin, että jos nämä matkat puolittaa, niin ollaan suunnilleen niissä arvoissa, joita keskivertokäyttäjä akulla saavuttaa joko vaikeimmissa olosuhteissa, tai kevyellä käytöllä pienellä avustuksella. Eli 15 Ah akulla vaikeissa talvioloissa vähintään 25 km täydellä avustusteholla, ja jopa 100 km pienellä avustuksella kesäkäytössä vaikkapa pyöräretkellä. Joillekin taas akun lataustarve voi olla syy hankkia isompi akku. Kerrostalokäytössä akkua ei aina pysty ottamaan mukaan ladattavaksi, jolloin on kiva jos akkua ei tarvitse ladata päivittäin. On huomattava, että akkukapasiteetti on viime vuosina kasvanut pikaisen arvion mukaan noin 5% vuodessa. Kennot kehittyvät, ja nykyisistä kennoista saadaan samasta koosta enemmän kapasiteettia ja käyttöikää kuin mihin oli totuttu muutamia vuosia sitten.

Jos olet kiinnostunut pyörän jälkisähköistyksestä, kysy meiltä etenkin Greencyclen sarjoista. Edustamme heidän tuotteitaan Helsingissä ja pidämme yleensä valmiiksi hyllyssä muutamia tavarafillareihin (ja muihin pyöriin sopivia) sarjoja. Sarjojen ja akkujen hinnat näet suoraan www.greencycle.fi sivuilta. Huolellinen asennus pyörään maksaa yleensä noin 150-200€. Hintaan vaikuttaa lähinnä se, pitääkö pyörään tehdä samalla muita huoltotoimia.

Workcycles Kr8 sähköistettynä. Jos akku asennetaan laatikon sisään, on asennus lähes huomaamaton.

Sähköistetty Workcycles Kr8

Ketjusuoja modifioitu sopimaan keskimoottorin kanssa.

www.LiikkuvaLaatikko.fi Helsinki, Länsi-Pakila

Bafang 8 Fun keskimoottori

Yleisin näyttötyyppi Bafang moottorin kanssa. Muutamia muitakin näyttöjä on.

Johdot kannattaa kiinnittää riittävän tukevasti ja siististi.

Sähköistetty Workcycles Kr8

Pienempi eturatas lisää vääntöä. Wide-narrow -tyyppinen ratas vähentää riskiä että ketju putoaisi eturattaalta. Tässä rattaassa joka toinen hammas on tavallista paksumpi, joka myös lisää kulutuskestävyyttä.

 

Ammattitason peräkärrykuljetusta

Ammattitason peräkärrykuljetusta: Alumiinilaatikot sopivat erinomaisesti yhteen Y-trailerin kanssa. Esimerkiksi Zargesilta löytyy laatikoita, jotka sopivat loistavasti pienemmän tai isomman Y-trailerin kanssa käytettäväksi. Alumiinilaatikko on kestävä ja tietyt mallit ovat täysin vesitiiviitä. Retki- ja arkikäytön lisäksi tätä yhdistelmää arvostavat myös kaupungissa liikkuvat eri alojen ammattilaiset: Huoltotyö, siivous, kevyet asennustyöt, puutarhurit, maalarit, talonmiehet ja monet muut saavat helposti kuljetettua työvälineet suoraan kohteeseen. Perille saavuttua kärryn (ja aisan) voi tarvittaessa irroittaa pyörästä ja kokonaisuuden voi rullata sellaisenaan sisälle hisseihin, liiketiloihin ja asuntoihin. Allaolevissa kuvissa talutuskahvaa ei ole asennettu, mutta se on saatavana lisävarusteena. Pidemmällä aisalla tai lisätarvikkeilla kärry sopii myös tikapuiden kuljettamiseen.
 
Kuvan kärry on Y-trailer Large, Laatikkona Zargesin 155L Eurobox: (800x600x410)
 

Syyskuun tarjouksena varastosta löytyvistä Y-trailereista ja tarvikkeista -10%, muista kysyä!

 

 

Cargotrike yhdessä peräkärryn kanssa tarjoaa noin 600 L kapasiteetin tavaroiden kuljetukseen.

Y-Trailer Large ja 155 L laatikko

Arkun kanteen voi tarvittaessa laittaa kiinnikkeet hihnoja varten. Tällöin päälle saa kiinni vaikka päivärepun tai makuualustat.

Arkkuun mahtuu erinomaisesti paljon tavaraa retkille tai työhön.

Renkaanpaikkaus tavarafillarissa

Renkaiden paikkaus ja vaihto aiheuttaa usein ensikertalaisissa hämmästystä kun kyseessä on tavarafillari. Pyörä on iso, ja sitä ei esimerkiksi voi eikä kannata kääntää nurinpäin, kuten moni tekee mummofillarien kanssa. Mutta eipä hätää, jaan nyt lyhyesti muutaman vinkin tähän hommaan, koska sitä usein somepalstoilla kysellään.

1. Puhkeamisen välttäminen:

  • Muista pitää rengaspaineet kohdillaan niin jo se auttaa estämään rengasrikkoja. Niinsanottu snakebite syntyy, jos raskaalla pyörällä ajetaan terävän kanttikiven yli liian tyhjällä renkaalla. Tällöin kanttikivi voi iskeä vanteelle asti, ja isku voi hajottaa sisäkumin kerralla kahdesta kohtaa, ikäänkuin käärme olisi siihen puraissut kahdella hampaallaan. Yleensä siis vältettävissä kun painetta on riittävästi renkaissa. Sopiva paine lukee renkaan kyljessä. Ja jos ulkomuistista pitää paineita joskus kiireessä laitella, niin noin 4 baria on sopiva nyrkkisääntö useimpiin myymiimme tavarafillareihin, joissa on leveät noin 2″ (50mm) renkaat. Oikeilla paineilla ajaessa myös ulkokumi pysyy paremmin ehjänä. Sekä ali, että ylipaine ovat haitaksi, ja maantiepyöriin tottuneille huomio: Leveisiin renkaisiin ei saa laittaa kovin suuria (yli 5-6 bar) paineita. Hyvä painemittarilla varustettu pumppu on hyvä hankinta, ja säästää itsensä takaisin rengaskuluissa ja käyttömukavuudessa.
  • Myymissämme pyörissä on yleensä renkaat, joissa on jonkinlainen pistosuojaus. Ohuempi tai paksumpi. Jos haluat erityisen paksun pistosuojan, niin kysy vaikka Schwalben PLUS sarjan renkaita tai vastaavia. Vahvimmin suojatuista renkaista ei nastan piikkikään ylety läpi asti. Muista, että renkaat käytössä kuluvat, ja niihin tulee erityyppisiä vaurioita pintaan käytön aikana. Eli jos haluat välttää puhkeamisia, niin vaihda renkaat ajoissa ennen kuin ne ovat loppuun kuluneet.
  • Paikkanesteet: Paikkaneste saattaa olla näppärä ratkaisu moniin tilanteisiin. Nämä ovat siis litkuja, jotka laitetaan renkaan (sisäkumin) sisään ennaltaehkäisevästi. Olen itse kokeillut näitä erilaisia (Dr. Sludge, Doc Blue yms) jo vuosien ajan. Jos ajossa ajaa vaikka ison lasinsirun ylitse, niin parhaimmillaan olen nähnyt nesteen paikanneen liki sentin mittaisen viillon. Rengas päästi paineita ulos muutaman baarin verran, mutta vuoto pysähtyi noin 2 barin paikkeilla, joka leveässä renkaassa riittää yleensä ihan hyvin matkan jatkumiseen. Toisaalta, Joskus litkut pettävät siten, että kun tulee pyörän luokse, niin rengas on tyhjänä jos vuoto on tullut vaikka juuri ennen pysäköintiä. Paikoillaan ollessaan jotkin litkut valuvat renkaan alaosaan, eivätkä tällöin pysty paikkaamaan muualla olevaa vuotoa. Tällöin onni on se, että jos pumppaa renkaaseen ilmaa ja/tai taluttaa pyörää hetken, niin litku leviää renkaaseen ja pääsee paikkaamaan vuotokohtaa. Eli parhaimmillaan litkut paikkaavat renkaan etkä edes tiedä saaneesi rengasrikkoa. Keskimäärin ne toimivat niin hyvin, että matkaa pystyy jatkamaan viimeistään pumppaamisen jälkeen. Huonolla tuurilla litkusta ei ole apua. Valmistajat lupaavat eri tuotteille  pakkasenkestoa noin -12`…-20´C. Käyttöikää jotkin valmistajat sanovat puolisen vuotta, jotkut eivät määrittele maksimi-ikää. Eli Etelä-Suomen säähän yleensä aivan riittävän hyvin. Näitä löytyy meiltä yleensä hyllystä muutamaa eri merkkiä. Ja vielä, löytyyhän meiltä myös sisärenkaita (esim Michelin Protek MAX), joissa on litku valmiiksi sisällä ja nystyrämäinen muotoilu estämään puhkeamista.
    • Paikkaneste renkaan sisälle ennaltaehkäisee ongelmia. Tuoreet renkaat myös vastustavat terävyyksiä tehokkaammin kuin vanha ja hauras rengas.

2. Paikkaaminen

  • Nopein apu tien päällä löytyy paikkavaahtopullosta. Eli pienen spraypurkin näköisestä pullosta, jonka letku ruuvataan venttiiliin kiinni. Nappia painamalla rengas täyttyy ja paikkavaahto täyttää renkaan. Yleensä riittää siihen, että matkaa voi varovasti jatkaa. Eli renkaaseen ei saa kovin paljoa painetta, mutta vuoto yleensä pysähtyy. Omalla pumpulla (tai huoltoasemalla) voi varovasti lisätä painetta, jos tarpeen. Ei kannata kuitenkaan laittaa liikaa painetta, sillä liika paine voi pullauttaa muodostuneen paikan taas auki. Mutta olen tainnut joskus kokeeksi ajella tällaisella renkaalla jopa kuukausia. Parhaimmillaan toimii siis hyvin. Ja kerran todistin, kuinka maantiepyörän riekaleinenkin sisäkumiongelma voi ratketa vaahdolla siten, että se muodostaa renkaasta ikäänkuin tubeless-renkaan.
  • Toiseksi helpoin (vai helpoin?) ratkaisu on soittaa Helsingin rengasmiehelle 040-966 8065. Hän singahtaa ainakin kesäkaudella apuusi suunnilleen kehä I sisäpuolisella alueella, päivystää Töölössä.
  • Kun paikataan, niin hei, älä heti irroita rengasta! Tavarafillarin rengas on yleensä niin leveä, että voit pitää kiekon pyörässä kiinni. Tarkista ensin, löytyykö ulkokumista selkeä puhkeamisen syy. Jos siinä on vaikka nasta, niin tiedätkin jo mistä kohtaa etsiä vuotoa. Seuraavaksi, avaa ulkorenkaan reuna vanteelta vain toiselta puolelta ja vedä sisäkumi näkyviin vuodon kohdalta. Paikkaa rengas, aseta sisärengas ulkorenkaan sisään, asenna ulkorenkaan reuna takaisin vanteelle, pumppaa ja jatka matkaa. Helppoa kun sen on kerran tehnyt.
  • Kolmipyörän takapää on nostettu ilmaan, ja renkaan kylki avattu rengasavaimella. Hieman ilmaa renkaaseen laittamalla suhiseva reikä yleensä löytyy.

3. Renkaan irroitustyöt

  • Jos nyt kuitenkin haluat irroittaa renkaan vaikka ulkokumin tai sisäkumin vaihtoa varten, niin ei siitäkään kannata tehdä liian vaikeaa. Tavarafillareissa on yleisesti kaksi erikoistapausta. Etumoottorillinen eturengas, vaikkapa vanhemmat Cargobiket. Sähköjohtoa ei yleensä tarvitse irroittaa. Ota välineet valmiiksi eturenkaan viereen. Irrota kiekko, mutta jätä johto kiinni jos siinä on riittävästi löysää. Vaihda rengas, laita kiekko takaisin paikoilleen. Jos nyt kuitenkin on tarve irroittaa se johtokin, niin seuraa johtoa eteenpäin. Ensimmäinen ”möykky” on mitä todennäköisimmin liitin. Saattaa olla toisinaan kätkettynä etuhaarukan putken sisään, jolloin joudut ehkä irroittamaan lokarin päästäksesi liittimeen käsiksi. Toinen poikkeustapaus on Workcyclesin pyörissä, koska niissä takarenkaan vaihtoa on helpotettu, Lue Escape Hatchistä ja sen eduista täältä. 
  • Jos pyörässä ei ole Escape Hatchiä, niin sitten joudut irroittamaan yleensä ketjut, vaihdevaijerin ja jarruvaijerin tai vaijerit. Jos pyörässä on NuVincin vaihde, niin jarruvaijerien irroittamiseen kannattaa googlata NuVinci cyclingin sivuille. Tai sitten sitten kaivat esiin pyörän mukana tulleet ohjeet. Nexuksen 8v malleihin vaijerin irroittamiseksi se vinkki, että vaijerin kiinnityskohdan vieressä on pieni reikä, johon voi laittaa pienen noin 2mm kokoisen kuusiokoloavaimen, jota vipuna käyttäen vaijerin irroitus ja kiinnitys on helpompaa.

    Reikä löytynyt. Kannattaa tarkistaa ettei vieressä ole toista, joka voi olla mahdollista jos puhkeaminen johtuu kanttikiveen ajamisesta.

  • Muista tarkistaa renkaan sisäpuoli! Tässä tapauksessa sepelin kärki oli katkennut, ja löytyi renkaan sisäpuolelta irrallisena. Ne tulee ehdottomasti poistaa, jotta eivät tee uusia reikiä. Tässä tapauksessa sepelinjyvä oli tullut koko renkaan läpi, ja oli jättänyt jälkeensä pienen reiän. Varotoimenpiteenä laitan yleensä tällaisiin kohtiin palan vahvaa ja paksua kangasteippiä, jonka tarkoitus on estää hiekanjyvien tunkeutumista reiän kautta. Vastaavasti reiän voi paikata myös sisärenkaaseen tarkoitetulla paikalla.

    Perinteiset vulkanisoitavat paikat ovat pitkäikäisiä. Yleensä laadukas paikka kestää yhtä pitkään kuin muu sisärengas.
    Tarramaisista pikapaikoista itselläni on hieman huonoja kokemuksia. Ne ovat todella nopeita laittaa esimerkiksi tien päällä, mutta niiden paikkateho tuntuu kestävän vain vuoden verran, jonka jälkeen ne rupeavat vuotamaan. Vulkanisoitava paikka on kuitenkin kuin yhtä kumia sisärenkaan kanssa.

    Ja vielä pitkäperäpyörän renkaan paikkauksesta. Kaksihaarainen seisontatuki on kätevä myös tässä tapauksessa. Jos perhepyörässäsi on yksijalkainen tuki, niin harkitse ihmeessä päivitystä kaksihaaraiseen. Meiltä löytyy.

    Apuri on kiva olla mukana. Maassa renkaan vieressä muuten erottuu siniset rengasraudat. Jos ei ole tuttuja entuudestaan, niin hanki ihmeessä. Paikallinen pyöräliike kertoo omat suosikkinsa, eikä maksa montaa euroa.

     

    Jos tarvitset uuden ulko-tai sisärenkaan tavarafillariin, niin kannattaa kysyä meiltä. Meillä lienee Suomen paras valikoima tavarafillareihin sopivia renkaita. Riittävän leveitä kokoja, muutamia eri värejä, vahvoja PLUS-pistosuojalla varustettuja malleja, kesärenkaita, talvi/nastarenkaita, ympärivuotiseen käyttöön sopivia karkeita renkaita ja niin edelleen. Schwalbelta mm. Big Apple musta, ruskea, creme, Big Ben, PLUS mallit, Mondial, Marathon Winter ja niin edelleen.

 

Pyörien lukituskysely 2016

Pyörien lukituskysely 2016 on päättynyt, kiitokset osallistujille! Arpaonni suosi tällä kertaa Seijaa, ja voittajalle on ilmoitettu tästä sähköpostitse. Kannattaa katsoa oheinen kuva läpi, ja painaa mieleen tärkeimmät asiat:
Jopa 68 % pyöristä viedään oman asunnon luota, ulkoa tai varastosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kotona ja asunnon edustalla lukitukseen kannattaa panostaa. Meidän valikoimistamme tähän sopii hyvin järeät ketjulukot, jolla pyörän tai pyörät on helppo lukita kiinteään kohteeseen kiinni. Myös U-lukot ovat hyviä, mutta niillä tavarapyörää on usein vaikea kiinnittää esimerkiksi tolppaan rungosta. Kysely paljastaa myös sen, ettö ainoana lukkona ei kannata käyttää vaijerilukkoa, sillä liki puolet varastetuista pyöristä oli lukittu vaijerilukolla. Tuo on lukkona hyvin yleinen, mutta ei tarjoa pyörälle juurikaan suojaa. Hyvään lukkoon voi panostaa hieman rahaakin, sillä se kestää pitkään ja sen voi siirtää pyörästä toiseen.  Jos haluaa hifistellä, niin Abloyltä löytyy nykyään myös sääsuojattuja lukkoja, jotka eivät jäädy talvella yhtä helposti kuin suojaamattomat. Noihin vesi ei pääse tunkeutumaan niin helposti sisälle. Pakilan lähistöltä Haagasta noita saa omalle avaimelle sarjoitettuna esimerkiksi Lukitusavusta. Meiltä saa siis noihin sopivat ketjut, ja tarvittaessa vaikka koko lukon palveluna.

Ja tee pyörästä persoonallinen! Siten se ei kiinnosta varkaita, ja jos se sattuu katoamaan, sen takaisin saaminen on varmempaa. Workcyclesin tilauspyörissä erinomainen lisä on runkoon hitsattu nimikyltti, jonka tarjoamme joulukuussa 2016 ja tammikuussa 2017 tilattuihin Wokcyclesin pyöriin kaupan päälle! Muista kysyä tästä edusta.

Uusia pehmusteita penkille ja laatikkoon

Liikkuvasta Laatikosta löytyy nyt entisten lisäksi myös uusia Ventisitin pehmusteita. Näitä löytyy Kr8:in ja Cargobikeen penkeille ja lattialle sekä Loadin lattialle ja maitokorien pohjalle poistamaan esimerkiksi ketjulukon kolinaa. Nämä pehmusteet läpäisevät veden, joten ne eivät käytännössä kastu. Istuinpehmusteet ovat melko paksuja, joten ne tarjoavat myös hyvää pehmikettä istujalle.
Laatikon pohjalle olemme pitkään etsineet tämän kaltaista pehmikettä, joka kestää kävelyä, estää liukasteluita, poistaa kolinaa, ei kastu, ja joka tarjoaa pehmeyttä laatikon pohjalle nukahtavalle lapselle. Kestävät hyvin Suomen säätä, kesät ja talvet. Kuvien tuotteiden hinnat noin 30-60€.

Istuinpehmuste selkänojalla, Ventisit

Istuinpehmuste selkänojalla, Ventisit. Kuvattu Workcycles Kr8:n penkillä.

Istuinpehmuste, Ventisit

Istuinpehmuste, Ventisit. Kuvattu Workcycles Kr8:n penkillä.

Laatikon pohjan pehmuste

Laatikon pohjan pehmuste, Ventisit. Kuvattu Workcycles Kr8 pohjalla. 

Pohjanpehmuste lähikuva, kumipinnoite molemmin puolin estää liukastumiset

Pohjanpehmuste lähikuva, kumipinnoite molemmin puolin estää liukastumiset

Kennomainen materiaali päästää veden ja hiekan lävitse, joten pohjalla nukkuja pysyy kuivana ja puhtaana.

Kennomainen materiaali päästää veden ja hiekan lävitse, joten pohjalla nukkuja pysyy kuivana ja puhtaana.

Loadiin löytyy myös pehmuste, tämä on muuten maailman ensimmäinen Ventisitin Loadin lattiapehmuste, teetetty Liikkuvan Laatikon ottamien mittojen mukaan, saatavissa meiltä.

Loadiin löytyy myös lattiapehmuste. Tämä on muuten maailman ensimmäinen Ventisitin Loadin lattiapehmuste, teetetty Liikkuvan Laatikon ottamien mittojen mukaan, saatavissa meiltä. Kuvassa Loadin lastenistuimen lattiatyyny ei ole paikoillaan. 

Custompehmuste Loadin etuosaan, jälleen meidän ja ventisitin kehitystyötä.

Custompehmuste Loadin etuosaan, jälleen meidän ja Ventisitin kehitystyötä.

Nopeat sähköpyörät

Tässä blogissa on alkuun lyhyesti kokemuksia nopeista sähköpyöristä, kirjoitamme myöhemmin asiasta pidemmän artikkelin.
Nopeiden sähköpyörien rekisteröinti mopoiksi on nykyään mahdollista myös Suomessa. Mopoksi rekisteröitynä sähköavustus saa avustaa 45 km/h nopeuteen asti, kun tavallisessa sähköavusteisessa polkupyörässä sähkömoottori saa avustaa korkeintaan 25 km/h nopeuteen asti.

Mopoksi rekisteröity nopea sähköpyörä

Riese&Müller Load on tavarafillari, jonka voi valita 25 km/h polkupyörämallina, tai 45 km/h mopoksi rekisteröitävänä mallina.

Alla olevissa kuvissa on myymämme Riese&Müller Load, joka on saatavilla sekä 25 km/h polkupyörämallina, että 45 km/h rekisteröitävänä mallina. Pyörien tekninen ero rajoittuu vain muutamaan yksityiskohtaan:

  • 25 km/h mallissa moottorin teho on rajoitettu 250W nimellistehoon, kun 45 km/h mallissa nimellisteho on 350W.
  • 45 km/h mallissa valot on pakotettu aina päälle, 25 km/h mallissa valot menevät päälle tai pois nappia painamalla.
  • 45 km/h mallissa vaaditaan lisäheijastimet sivuille, ja se on varustettu peilillä.

Vaatimuksia nopeille sähköpyörille:

  • Seisontajalan on noustava itsestään jousella ylös.
  • Tämä malli on tyyppihyväksytty valmistajan toimesta.
  • Rekisteröidään, rekisteröintimaksu tällä hetkellä noin 200€
  • Vaatii pakollisen liikennevakuutuksen. Tällä hetkellä käytössä on itselläni mopovakuutus, jonka hinta on noin 200€/vuosi.
  • Päivitys 9/2017: Mopoksi rekisteröidyllä L1e-B luokan nopealla sähköpyörällä (Max 1000W, max 45 km/h, max 35 kg) riittää normaali polkupyöräkypärä. Eli enää ei vaadita mopokypärän käyttöä, kuten aiemmin vaadittiin: 
    4.12.1992/1257
    Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä
    (20.4.2006/289)
    2. Tieliikennelaissa säädetty velvollisuus käyttää suojakypärää ei koske:
    i) mopoksi luokitellun polkimin varustetun sähköpolkupyörän kuljettajaa, jos hän käyttää polkupyöräilijälle tarkoitettu kypärää ja jos polkupyörän massa ajokunnossa on enintään 35 kilogrammaa ja moottorin nimellisteho enintään 1 kilowattia.
    Viite: Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä
  • Ei vaadi jarruvaloa, kuten mopo vaatii. Syy on lyhyesti sanottuna se, että tämä kulkee vain polkemalla, ei nappia painamalla tai kahvaa kääntämällä. Ja antaahan se polkemisen lopettaminenkin jonkinlaisen signaalin takaa tuleville.
  • Tietyt osat pitää korvata huollettaessa vastaavilla osilla. Esimerkiksi renkailta vaaditaan ECE-R75 -hyväksyntä, jonka tunnistaa esimerkiksi Schwalben renkaissa E-Bike Ready -merkinnästä. Tässä on myös yksi jäykkyys katsastuskäytännössä. Pyörän tyyppihyväksyntätodistus luettelee useampia sallittuja rengaskokoja, mutta rekisteröintitodistukseen tulee käsittääkseni Suomessa aina vain yksi rengaskokomerkintä. Mutta tyyppihyväksyntätodistuksen mukaan siis suunnilleen vastaavaa kokoluokkaa olevat ECE-R75 renkaat kelpaavat, vaikka rekisteriotteessa onkin vain yksi rengaskokomerkintä. Todistukset ottavat myös kantaa välitykseen, jota ei saisi myöskään muuttaa.

Sallittua vai ei sallittua?

  • Suomessa nopealla sähköpyörällä ei tarvitse käyttää ajoradan vierellä kulkevaa pyörätietä, kun taas polkupyörällä sitä yleensä tulisi käyttää. Vastaavasti tällä ei lain mukaan saisi ajaa pyörätiellä, paitsi jos merkki on varustettu kilvellä: Mopolla ajo sallittu. Saksassa suositus on ollut, että yli 30 km/h nopeudessa tulee siirtyä ajoradalle. Hollannissa näillä on toistaiseksi saanut käyttää pyöräteitä.
  • Loadin polkupyörämallilla saa kuljettaa kahta lasta, ja siinä on turvavyöt kahdelle lapselle. Mopolla (tai nopealla sähköpyörällä) saa kuljettaa nykyisen lain mukaan yhtä alle kymmenvuotiasta lasta.
  • Polkupyörällä ja sähköavusteisella polkupyörällä saa pääosin liikkua maastossa kuten kävellen, mutta nopea sähköpolkupyörä on rekisteröinnin mukaan moottoroitu ajoneuvo, ja sen maastokäyttö vaatii maanomistajalta luvan.

Miten muualla (omien tämänhetkisten tietojeni/kokemuksien mukaan, korjatkaa jos tarkempaa tietoa!):

  • Saksassa, Sveitsissä ja Hollannissa nopeita sähköpyöriä on jo paljon. Saksassa (ja Sveitsissä) on näille oma rekisteröitävä ajoneuvoluokkansa, ja yleisesti katsotaan että pyöräilykypärä riittää. Hollannissa ainakin suurin osa on myös rekisteröity, mutta ilmeisesti keskustelu on meneillään, tuleeko käyttää kypärää vai ei.

Henkilökohtaisia käyttökokemuksia ensimmäisen viikon ajalta:

Jos tämä ajoneuvo tarvitsisi lokeroida johonkin ryhmään, niin mielestäni se on lähempänä polkupyörää kuin mopoa. Ajotuntuma on polkupyörämainen ja luonnollinen. Moottori lisää polkemisen voimaa, mutta muuten kaikki on ajajan kannalta kuten (sähköavusteisessa) polkupyörässä. Olen kokeilun vuoksi koittanut ajaa pyörällä mahdollisimman monipuolista ajoa. Ajoradalla 30, 40 ja 50 km/h nopeusrajoitusalueilla, pyöräteillä sekä ”mopolla ajo sallittu”, että ilman lisäkilpeä varustetuilla pyöräteillä. Myös yhdistetyllä kevyenliikenteenväylällä ja keskuspuistossa. Tulee huomata, että jälkimmäisillä olen ajanut ilman sähköavustusta tai pienimmällä mahdollisella avustuksella, pääosin samaa vauhtia kuin mitä muut pyöräilijät ajavat. Esimerkiksi aamuisin keskuspuistossa on ollut pyöriä jopa jonoksi asti, jolloin olen ajanut mukana jonossa.  Ajoradalla taasen olen pyrkinyt ajamaan samaa vauhtia muun liikenteen seassa. 30 ja 40 km/h alueilla pääosin ajaminen onnistuu oikein hyvin liikenteen mukana. 50 km/h nopeusalueella autoilijat pyrkivät toisinaan ohitse, mutta nuo näyttävätkin sitten ajavan selvästi kovempaa kuin sallittu 50 km/h. Täytyy huomioida, että pyörän moottori pelkästään avustaa, eli 40 km/h tai kovempaa ajaessa täytyy todella jo polkea.

Pyörässä on Boshin uusi Nyon ajotietokone, joka kertoo todella monipuolisesti eri tietoja, nopeus, keskinopeus, matkamittarit, wattimittarit, kuntoiluominaisuudet, gps navigaattori, toimintasäde jne, eli tuossa on enemmän toimintoja kuin useimpien autojen ajotietokoneissa. Näistä olen seurannut erityisesti keskinopeuksia eri reiteillä. Jos olen ajanut niitä reittejä, joita olen käyttänyt aiemmin sähköavusteisella polkupyörällä, niin keskinopeus on ollut aikalailla sama, välillä jopa alle entisen. Tämä johtuu siitä, että olen ajanut noilla pyörätie- ja puisto-osuuksilla hiljempaa kuin aikaisemmin. Ja kyllä, moni pyöräilijä on myös ohittanut minut noilla osuuksilla. Ja taasen ajorataosuuksilla olen ajanut oletettavasti nopeampaa kuin aikaisemmin. Eli keskinopeus on ollut pääosin 23-25 km/h, joillain ajoratapainotteisilla reiteillä noin 30 km/h. Mutta vastaavasti, olen ajanut pyörällä myös lenkkejä lasten kanssa täysin ilman avustusta, jolloin edetään ehkä noin 10 km/h. Ja kyllä, lasten perässä olen ajanut myös muutamaa helppoa metsäpolkua, ilman avustusta. Tiedän, että lakeihin ja säädöksiin vetoava mieli helposti tuomitsee rekisteröidyn pyörän käytön kevyen liikenteen väylillä. Itse näkisin, että nopealle sähköavusteiselle polkupyörälle tulisi tällainen käyttö sallia, jos ja kun sopivia ajonopeuksia noudatetaan. Vertailukohta löytyy autoliikenteen puolelta, jossa autojen maksiminopeuksia ei ole rajoitettu, mutta käyttäjien tulee noudattaa sallittuja ajonopeuksia. Käytännössä järkevä maksiminopeus kevyen liikenteen väylillä on yleensä 20-30 km/h välillä, jonka jälkeen viimeistään tulisi siirtyä ajoradalle. Nopea sähköpyörä toisaalta mahdollistaa sen, että jos kevyenliikenteen väylä on ”ajokelvoton” vaikka suuren kävelijöiden määrän vuoksi, niin sillä voi siirtyä sujuvammin myös ajoradan puolelle nopeamman liikenteen sekaan ajamaan.

Olen myös kuljettanut pyörällä lapsia, kuten tavallisella tavarafillarilla. Loadin laatikko on pienin myymistämme laatikollisista tavarafillareista, joten siihen mahtuu juuri ja juuri 3 ja 5 v. ikäiset lapset päiväkotimatkalle. Pyörään on saatavilla myös sadekuomu, jonka alle mahtuu sateen ja tuulensuojaan yksi tai kaksi lasta.

Ja ah, ainainen kypäräkeskustelu. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että polkupyörällä nykyinen laki on aikalailla ok, että kypärää on yleensä käytettävä pyöräillessä. On ajotilanteita, joissa kypärää ei mielestäni tarvitse polkupyöräillessä käyttää, ja on vastaavasti tilanteita, joissa kypärä olisi hyvä olla päässä vaikka ei oltaisi edes liikenteessä polkupyörällä. Eli mielestäni kukin täysikasvuinen voi polkupyöräillessä itse valita, käyttääkö ajaessa kypärää vai ei. Itse yleensä käytän. Me myös virallisesti ja epävirallisesti suosittelemme, että kypärää käytetään aina pyöräillessä. Nopeiden rekisteröityjen sähköpyörien osalta laki vaatii Suomessa käyttämään moottoripyöräkäyttöön hyväksyttyä kypärää. Henkilökohtaisesti minusta vaikuttaa tällä hetkellä siltä, että saksalaistyyppinen ”käytettävä sopivaa kypärää”, tyyppinen ratkaisu olisi toimivin. Kukin voisi itse valita, minkälainen kypärätyyppi sopii omaan ajotyyliin ja olosuhteisiin. Jos ajo on esimerkiksi yhtenä päivänä rauhallista ajoa hitailla nopeuksilla lasten kanssa, niin polkupyöräkypärä suojaa varmasti aivan riittävästi. Jos taas seuraavana päivänä ajaa keskustassa ruuhka-aikaan autojen seassa, niin suojaavampi kypärä on varmasti ihan hyvä ajatus. Mutta mikä on riittävän suojaava kypärä? Aiheesta on ristiriitaista keskustelua käynnissä. Alamäki ja endurokäytössä pyörien keskinopeudet liikkuvat 30-40 km/h alueella, mutta nopeudet voivat olla hetkellisesti joillain radoilla jopa 100 km/h tai ylitse. Esimerkiksi pyöräilyn alamäkiajossa on pyritty tutkimaan tätä asiaa, ja osa tutkimustuloksista viittaa siihen, että erityisesti alamakiajoon suunnitellut kypärät suojaavat alamäkiajajia paremmin kuin varsinaisesti moottoripyöräkäyttöön suunnitellut kypärät. Tämä johtuu siitä, että moottoripyöräkäytössä kypärän testit sisältävät esimerkiksi kypärän läpäisyä terävällä esineellä, tai erittäin rajuja iskuja, joita saattaa tapahtua moottoritienopeuksilla. Kuitenkin, tällaisten kokeiden käyttö saattaa johtaa siihen, että kypärä ei enää suojaa pienemmiltä iskuilta hyvin, eli niillä nopeuksilla, joita saattaa tapahtua polkupyöräillessä tai nopealla sähköpyörällä ajaessa. Itse olen alkuun käyttänyt polkupyöräkypärää, mutta käyttämäni rento kaupunkimalli ei tunnu olevan sopiva hetkittäisiin suurempiin nopeuksiin. Seuraavaksi kokeiluun tulee paremmin päässä istuva ja enemmän päätä peittävä maastopyöräkypärä, visiirillinen pedelec-kypärä, sekä myös Cratonin Vigor, jossa on myös mopoilun salliva luokitus. Olen myös ajanut aikoinaan paljon mopolla, kevytmoottoripyörällä ja moottoripyörällä, joten kypäränkäyttökokemusta löytyy myös moottoripyöräilyn umpikypäristä.

Viikon käyttökokemuksen jälkeen voin todeta, että (nopea) sähköavusteinen (tavara)pyörä on erittäin monipuolinen kulkuneuvo. Se mahdollistaa polkupyörällä ajamisen tarvittaessa nopeammin, jolloin pyörän käytännöllinen toimintaalue arki- tai työajossa kasvaa. Pyörä on käytännössä äänetön ja päästötön, ja arvioisin sen olevan tällä hetkellä energiatehokkain kulkuneuvo liikkumiseen esimerksi kaupunkialueella. Jos verrataan esimerkiksi muihin ajoneuvoihin, niin tämän pyörän paino on ajokunnossa noin 35 kg. Vastaavasti (sähkö)skootterin paino noin 80-100 kg ja sähköauton paino on noin 2000 kg. Polkupyörän rullaavuus on täysin omaa luokkaansa, ja edellämainituista se on ainoa jolla voi jatkaa matkaa 20 km/h nopeudella, vaikka akku olisi täysin tyhjä.

Noin 200€ vuotuinen kulu liikennevakuutuksesta jakaa keskustelijoiden mielipiteitä. Osa kauhistelee summaa (joka vastaa paria auton parkkisakkoa), osa taas pitää sitä edullisena vakuutushintana, joka kattaa onnettomuuden sattuessa henkilövahinkoja sekä vahingossa osallisena olleen syyttömän ajoneuvon vahinkoja. Jos siis aiheuttaisit vahingossa esimerkiksi ison kolhun kalliin auton kylkeen, niin liikennevakuutus korvaa vahingon. Liikennevakuutuksen kylkiäisenä vakuutusyhtiöt myyvät myös erilaisia osa- tai täyskaskoja, jotka korvaavat esimerkiksi varkaus tai palovahinkoja ajoneuvolle. Eli tämä on ainakin helppo tapa vakuuttaa keskimääräistä hintavampi polkupyörä.

Tavarafillarit on jo aiemmin todettu erittäin hyviksi ja arkea helpottaviksi ratkaisuiksi perheiden liikkumiseen ja lasten sekä tavaroiden kuljettamiseen. Jatkossa toivoisin että myös nopeat sähköpyörät saadaan mukaan liikennejärjestelmäämme, sillä autoiluun verrattuna niillä on mahdollisuus parantaa kaupunkien ja taajamien viihtyisyyttä ja turvaliisuutta, koska ne eivät aiheuta paikallisia päästöjä, ovat hiljaisia, ovat kevyitä, vievät vähän tilaa ja lisäksi tarjoavat käyttäjilleen liikuntaa. Tavallisten polkupyörien rinnalla ne tarjoavat mahdollisuuden pyörän käyttöön yhä useammille ja laajemmalla toimintasäteellä.

Loppuun lyhyesti ja yksinkertaistettuna eri sähköavusteisten pyörien luokkia Suomessa tällä hetkellä

  1. Polkupyörä tai sähköavusteinen polkupyörä
    -max avustusnopeus 25 km/h, moottoriteho max 250W
  2. Sähkökäyttöinen polkupyörä
    -Max avustusnopeus 25 km/h, moottoriteho max 1000W, ei rekisteröintipakkoa, mutta liikennevakuutus on pakollinen.
  3. Nopea sähköavusteinen polkupyörä
    -Max avustusnopeus 45 km/h, rekisteröitävä, liikennevakuutus pakollinen

Napamoottorit ja tippamutkat

Sähköavusteisissa polkupyörissä yleinen moottorityyppi on napamoottori. Niitä on pyörissä ensiasennusmoottoreina, mutta erityisen suosittu tämä moottorityyppi on jälkiasenteisissa sarjoissa. Haluaisin muistuttaa tällä kirjoituksella yleisimmästä asennusvirheestä ensiasentajia, renkaanvaihtajia ja omatoimisia korjaajia:
Napamoottorin akselin läpi tulevan johdon tulee lähteä akselilta ensin alaspäin, ja vasta sitten ylöspäin etuhaarukkaa ylös. Tämä muodostaa niinsanotun tippamutkan. Tällöin sadevesi tippuu pois mutkan alimmasta kohdasta. Jos johto viedään ns. lyhintä reittiä suoraan navan sisään ilman tippamutkaa, valuu vesi johtoa pitkin suoraan onttoa akselia pitkin navan sisään. Vesihän ei tunnetusti tee hyvää sähkömoottorille. Yllättäen moottorit kestävät tätä melko hyvin, mutta pakkasen tullessa moottorin sisäosa jäätyy ja tällöin ainakin mekaaninen vaurio on todennäköinen. Jos huomaat pakkaspäivänä että moottori on jumissa, niin älä rytkäytä sitä väkisin pyörimään. Tuolloin voipi moottori hajota, jos jumin syy on jää. Lämmin ja kuiva paikka on tällöin paras ensiapu.

Toiseksi, lähes aina akselissa on hahlo, joka auttaa johtoa taipumaan johonkin suuntaan ja suojaa johtoa kolhuilta. Tämän hahlon voi asentaa yleensä vain alaspäin tai ylöspäin. Oikea suunta on alaspäin, jotta edellämainittu tippamutka muodostuu.

Kolmanneksi. Yleensä johdon, läpiviennin ja akselin pään suojana on joko muovinen tai metallinen hattu. Se kannattaa siinä pitää edellämainituista syistä. Jos tuo on päässyt hajoamaan tai katoamaan, kannattaa hankkia uusi.

Ja neljänneksi, paksua vaseliinia tai rasvaa voi laittaa siihen johdon ja akselin läpivientiin estämään veden pääsyä moottorille.

 

Johto lähtee alas ja tekee tippamutkan -Oikein!

Johto lähtee alas ja tekee tippamutkan -Oikein!

 

Johto lähtee ylöspäin ja vesi valuu johtoa pitkin moottorille -Väärin!

Johto lähtee ylöspäin ja vesi valuu johtoa pitkin moottorille -Väärin!

Onton akselin hahlo alaspäin -Oikein!

Onton akselin hahlo alaspäin -Oikein! Hattu toki tulisi vielä laittaa paikoilleen.

Onton akselin hahlo ylöspäin -Väärin! Vesi pääsee tällöin helpommin navan sisään.

Onton akselin hahlo ylöspäin -Väärin! Vesi pääsee tällöin helpommin navan sisään. Tähän kohtaan voi myös laittaa sitä vaseliinia. Vesi kun lähtee siitä kuin hanhen selästä.

Nastarenkaille vaihtoehto kolmipyörään?

Talven aikana olen koekäyttänyt kolmipyörässä nastarenkaiden vaihtoehtoa, eli nippusiteitä. Kolmipyörä pysyy joka tapauksessa pystyssä, joten ainoa ongelma on yleensä eteenpäin pääsy. Tähän nippusiteet tuntuvat tarjoavan yllättävän paljon apua. Ne ovat toimineet paremmin kuin alkuun odotin. Nippusiteet pureutuvat lumeen tai pehmeään jäähän jonkin verran ja hiekoitushiekka tuntuu tuovan enemmän pitoa nippusiteiden avulla.

Nippusiteitä voi laittaa halutuin välein. Mitä enemmän, sitä enemmän pitoa.

Nippusiteitä voi laittaa halutuin välein. Mitä enemmän, sitä enemmän pitoa.

Nastarenkaan vaihdolta voi siis säästyä kolmipyörän käyttäjänä eteläsuomen lyhyessä ja lauhassa talvessa. Täytyy tosin huomata, että kulutusta nämä eivät varmaan kestä kovin pitkään, jos tien pinta on kuivaa asfalttia. Meillä talven ajomatkat ovat olleet lähes pelkästään lumella, jäällä ja hiekoitetulla pinnalla. Kovalla jäällä ja jarrutuspidossa nippuside ei ole aivan nastarenkaan veroinen.

Toistaiseksi en ole huomannut ylimääräistä kulumaa tai muuta vanteissa, joka johtuisi nippusiteistä. Asennuksessa rengaspaineita ei kannata laskea alas, sillä jos tämän jälkeen pumppaa renkaaseen isommat paineet, jäävät nippusiteet painuksiin. Käytössä nippusiteet tuntuvat liikkuvan herkimmin renkaan sutiessa, joten siteet voi suoraan asentaa pinnojen viereen tukea saamaan. Ja kyllähän kaikki hoksaavat että nämä nippusiteet toimivat vain napajarrullisissa polkupyörissä? Ei vannejarruille!

Nastarengas kolmipyörään tulee sen sijaan valita ajatuksella, koska renkaasta koskettaa tiehen pääosin vain keskikohta. Sivujen nastoista ei juuri ole hyötyä, joten kannattaa valita malli jossa nastat ovat pelkästään renkaan keskikohdassa.

Mukavia kevään ajoja! Ja hei, pyörät kesäksi kannattaa varata nyt!

IMG_2923

IMG_2928

IMG_2821

Valmiita settejäkin on saatavilla!

 

IMG_2926

Mukavia talven ajeluita! Meidän lapset matkaavat illarin kyydissä mieluiten myös talvella.

 

Kr8 ja Pauligin huvila

Workcycles Kr8 on lainattavissa Luonto-Liitolta Pauligin huvilalta (Mechelininkatu 36). Hienoa Luonto-Liitto, Helsingin kaupungin nuorisoasiaintoimisto ja muut mukana olevat tahot!

”Hgin nuorisoasiainkeskus lahjoitti huvilan järjestöjen käyttöön upean Workcycles Kr8 tavarafillarin, jota on myös nuorten ja aikuistenkin mahdollista lainata käyttöönsä vaikka pientä muuttokeikkaa tai sitten vaan pyöräretkeilyä varten. Teimme pienen videon pyörän luovutusmatkasta: https://www.youtube.com/watch?v=WCTVyr818bQ ”

Liikkuvasta Laatikostakin kannattaa kysellä pyöriä lainaan tai vuokralle lyhyeksi tai pidemmäksi ajaksi. Yleensä meiltä löytyy aina jokin malli ajoon.

Kr8 peitteellä Kr8 kuomulla

Yhteiskäyttöpyörät

Yhteiskäyttöpyörät ovat hieno asia ja tärkeitä vielä tässä vaiheessa, kun tavarafillareita ei toistaiseksi ole ihan joka korttelissa. Niiden avulla monilla on mahdollisuus saada ensikosketus tavarafillariin ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Lisäksi esimerkiksi taloyhtiölle, yhdistykselle tai kaveriporukalle tavarafillarin hankintakustannus on hyvinkin kohtuullinen sen tuomaan hyötyyn nähden.

Sähköavusteinen yhteiskäyttöpyörä

Sähköavusteinen yhteiskäyttöpyörä sähköavustuksella

 

 

 

 

Jyväskylässä JAPA ry ja SItra järjestivät taloyhtiöihin kokeilukäyttöön sähköavusteisen Workcycles Cargobike Shortin kesällä 2014. Liikkuva Laatikko varusteli kyseisen pyörän toimimaan monenlaisessa käytössä. Kuomu, laatikon peite ja pyörälaukut ovat mukana, kuten myös sidontakoukut laatikossa, joilla hyvinkin suuren lastin saa sidottua kiinni.

Tässä hieman käyttökokemuksia:

”Kokeilu on osoittanut, että lastipyöräily sopii kaikenikäisille: nuorin kyytiläinen on ollut 1-vuotias ja vanhin ajaja 79-vuotias.

– Pyörä oli loistava apu ylämäissä sekä tavaroiden kuljetuksessa. Pyöräilin Jyväskylästä Laukaaseen ja takaisin, yhteensä 55 km, ja akku riitti hyvin koko matkalle, kertoo Aatoksenkatu 6:n pilottitaloyhtiön asukas, 79-vuotias Eino Korhonen.

Pyörällä on ehditty ajaa tähän mennessä jo satoja kilometrejä ja säästetty samalla kymmeniä kiloja hiilidioksidipäästöjä verrattuna siihen, että sama matka olisi kuljettu autolla. Lastipyörällä hoituu kätevästi monenlaiset kuljetustarpeet.

– Kokeilun aikana kävimme pyörällä muun muassa puutarhamyymälässä taimiostoksilla sekä ruokaostoksilla. Meno oli kevyttä sähköavustuksen ansiosta, ja kauppareissulla lapset lauleskelivat kuomun alla koko matkan, kertoo Lyhdekatu 4:ssa asuva Mikko Simula.

Seuraavien parin viikon ajan pyörä on kokeilujaksolla Kortepohjan ylioppilaskylässä, jossa päästään testaamaan, kuinka lastipyörä toimii vaikkapa uuden opiskelijan apurina muutossa – montako muuttolaatikkoa lastipyörään mahtuukaan?”

Lue koko juttu tästä:
http://www.sitra.fi/uutiset/resurssiviisaus/pilottitaloyhtioissa-otetaan-konkreettisia-askelia-kohti-resurssiviisaampaa

http://www.japary.fi