Kirjoittajan arkistot: Pauli Salminen

Saariston ”keskipitkä” Rengastie 2-vuotiaan kanssa pyöräillen

Liikkuvan Laatikon blogissa vierailee tällä kertaa Anne Dahlgren! Hän teki perheensä kanssa noin 100 kilometriä pitkän pyöräretken saaristoon juhannuksena 2020 ja tässä on hänen kertomuksensa matkalta.

Ajatus pienestä pyöräretkestä perheeni kesken heräsi toukokuussa ja keksin, että saariston rengastie olisi tähän loistava vaihtoehto juhannuksen mittaiselle retkelle. En ollut tosin koskaan aiemmin polkenut siellä mutta tuttavani oli suositellut niitä uloimpia saaria erityisesti. Kun tutustuin reittiin tarkemmin niin totesin heti, että koko saariston rengastie sellaiseen olisi muutaman päivän reissuksi liian pitkä 2-vuotiaamme kanssa mutta pieni rengastie ei oikein houkutellut reitiltään.

Katselin karttaa ja ensimmäinen ideani olisi polkea Kustavi – Brändö – Houtskari – Iniö – Kustavi reitin. Tämä idea kaatui kuitenkin jo varattuani majoitukset tälle reitille koska en tajunnut, että yksi lautoista ei kulje ollenkaan juhannuspäivänä. Vain kaksi viikkoa ennen juhannusta jouduin tekemään siis toisen suunnitelman ja perumaan tai muokkaamaan varattuja majoituksia. Aikataulujen ja reittien sumplimiseen saaristolautat.fi sivusto oli ihan mahtava. Tosin erikoispyhinä kannattaa tarkastaa aikataulut vielä kuljetusyhtiöiden omilta sivuilta.

Uusi suunnitelma oli siis Kustavin Heponiemi – Iniö (1. yö) – Houtskari – Korppoo – Nauvo (2. yö) – Rymättylä (3. yö) – Hakkenpää – Heponiemi.

Päätimme myös tavaran minimoimiseksi ja hyvien unien takia yöpyä B&B majoituksissa tai Airbnb:ssä. Telttailukamppeet olisivat vaatineet joko toisen pyöräkärryn tai ainakin kaksi pyörälaukkua lisää.

Kahden ensimmäisen päivän ruokahuoltona meillä oli isovanhemmat, jotka liikkuivat samalla reitillä asuntoauton kanssa. Ilmankin olisi pärjännyt jos olisi vaan katsonut etukäteen missä syödä ja koska. Ravintoloita ja ruokapaikkoja saaristossa ei ole loputtomiin, eli suosittelen kyllä katsomaan vaihtoehtoja läpi etukäteen noiden saarien osalta.

1. päivä: Heponiemi – Iniö

Lähdimme ajamaan kotoa pääkaupunkiseudulta klo 12 maissa tavoitteenamme ehtiä klo 15.20 lauttaan Heponiemestä Iniöön. Matka eteni kuitenkin sen verran hyvin, että ehdimme kuitenkin jo kello 14.20 lähtevään lauttaan, tosin pyörien ja pyöräkärryn pakkaaminen lauttarannan parkkipaikalla oli melkoisen pikainen. Iniön päässä pyöräilyä tuli Iniön kirkonkylälle vain vajaa 6 kilometriä sisältäen vielä toisen lossimatkan. Yövyimme Villa Högbossa. Se oli ihan mukava aamiaismajoitus lähellä mm. ihanaa Cafe Gamla Bankenia sekä vierasvenesatamaa missä oli pieni uimaranta.

Kulkupelimme parkissa ensimmäisellä lauttamatkalla
Villa Högbo

2. päivä: Iniö – Houtskari – Korppoo – Nauvo

Ensimmäinen lautta lähti aamulla vasta klo 11.15 Iniön Dalenista Houtskarin Mossalaan. Se maksoi 12 euroa pyörältä. Asuntoauto maksoi jopa 70 euroa. Ennen lautalle menoa kävimme tutustumassa Söderbyn kylään joka oli kyllä lampaineen ja lehmineen näkemisen arvoinen. Sinne meni noin kilometrin mittainen hiekkatie vähän ennen lauttarantaa. Me söimme lounasta lauttamatkan aikana, myös Mossalassa olisi ollut joku satamakahvila/ravintola. Tämän noin 50 min lauttamatkan jälkeen olikin sopivasti tytön päikkäriaika niin ajoimme putkeen Houtskar – Korppoo lautalle. Kilometrejä tuli 23 ja tämän lisäksi kaksi lossimatkaa. Minulle oli etukäteen kehuttu Hyppeis Värdhusissa olevaa ravintolaa mutta nyt se ei oikein sopinut aikatauluihin.

Ehdimme hyvin jo klo 14.20 lauttaan ja ehdimme heittelemään välissä kivia mereen ym. Helle oli aikamoinen! Kittuisin satamasta ei löytynyt oikein hyvää uimapaikkaa etenkään lapselle. Muutenkin reitin varrella oli vähän huonosti ihan sattumanvaraisia uimarantoja ja rannat olivat heinikkoisia ja kivikkoisia. Eli jos joku uimaranta on niin kannattaa hyödyntää!

Korppoon saarelta emme keksineet mitään jännää jotenkin poljimme suoraan Galtbyn satamasta seuraavalle lossille kohti Nauvoa. Nauvon saarella tyttö alkoikin sitten osoittaa hivenen pitkästymisen merkkejä kärryssään. Sieltäkään ei löytynyt oikein mitään erityistä minne pysähtyä. Jotenkin olin etukäteen ajatellut, että kyllä vastaan tulee joku kyläkauppa tai kahvila missä ottaa taukoja mutta siellä oli lähinnä vain heinikkoista peltoa. Tähän kannattaa siis varautua. Tien varrella oli kyltti traktorimuseoon noin 2km päässä, eli se on ainakin potentiaalinen pysähtymispaikka jos jaksaa polkea vähän extraa. Me päätimme jatkaa kuitenkin suorilta Nauvoon ja kohti seuraavaa majoitusta ja uimarantoja. Onneksi tyttö kuitenkin jaksoi vielä tämän pätkän ilman isompi harmituksia. Helteinen keli janotti meitä polkijoita aika tavalla mutta tyttö joi todella vähän ja sekös vähän huolestutti. Onneksi kuitenkin perille päästyämme hän oli kuitenkin taas virtaa täynnä ja jotain välipalaa upposi. Matkaa tälle välille tuli 21 kilometriä eli yhteensä tälle päivälle tuli noin 50 kilometriä poljettavaa.

Yövyimme Majatalo Martassa ja se oli ainakin ihan mieluinen kokemus saunoineen ja rauhallisella paikalla lähellä keskustaa. Läheltä löytyi leikkipaikka, kauppa sekä lukuisia ravintoloita ja muita liikkeitä.

Söderbyn satama
Tyypillistä maisemaa saarien keskiosista

3. päivä: Nauvo – Rymättylän keskusta

Seuraavan majoituksen olimme varanneet Airbnb:stä Rymättylän keskustan läheltä eli päivämatka ei ollut pitkä. Päätimme siis viettää päivää Nauvossa uiden ja syöden lounasta rauhassa isovanhempien kanssa ennenkuin he lähtivät asuntoautollaan eri suuntaan. Laiva kohti Rymättylää lähti klo 15.30 ja se pysähtyi myös Seilissä. Matka Nauvosta Hankaan maksoi 10 euroa pyörältä. Rymättylässä meitä odotti vielä 15 kilometrin matka poljettavaa tytön ollessa hereillä. Pysähdyimme vähän yli puolessa välissä Röölän venerannassa jätskille. Siellä oli myös ravintola mutta näin juhannuspäivänä se oli melkoisen kiireinen.

Tällä etapilla alkoikin sitten olemaan jo jonkin verran mäkeä – eli se kannattaa huomioida omassa jaksamisessa jos lasti on itselle painava. Me poljimme 17km/h vauhdilla ja hirmuisesti kovempaa ei olisi kyllä mennyt tuossa helteessä.

Seuraava majoituksemme osoittautui erittäin mukavaksi – se oli siis yksityinen pihamökki omakotitalon pihapiirissä idyllisessä pientaloalueella. Pihalla oli trampoliini mikä oli meidän tytön erityinen suosikki, tosin siinä ei ollut verkkoja niin sai olla aika tarkkana! Mökissä olisi ollut pieni keittonurkkaus sekä grilli käytettävissä mutta päätimme mennä pitsalle läheiseen baariravintolaan terassille. Siellä olikin sitten juhannustunnelmaa ihan riittämiin mutta onneksi pitsa oli erittäin maistuvaa!

Matkalla Nauvosta Rymättylään
Airbnb majoituksen lähialueita

4. päivä: Rymättylän keskusta – Hakkenpää – Heponiemi 

Aamupäivän otimme rennosti ja kävimme paikallisessa leikkipuistossa ja rannassa. Söimme lounasta majoituksessa ja lähdimme polkemaan päikkäriaikaan klo 12 maissa kohti Teersaloa minne olisi noin 31 kilometrin matka. Tyttö nukahti nopeasti kärryyn ja nukkuikin sitten siihen asti kunnes pysähdyimme Teersalossa. Tämän etapin varrella oli useampi kyläkauppa tai kesäkahvila missä olisi voinut pysähtyä. Tämä väli oli myös vähän vähemmän mäkinen ja matka sujui 20km/h keskarilla.

Teersalossa oli kiva uimaranta jossa pulikoimme siihen asti, että olikin aika lähteä taas lautalle, jonka oli määrä lähteä klo 15.00. Kannattaa siis huomioida, että tämä lautta on vain kevyelle liikenteelle vaikka itse lautta onkin sellainen, että voi kuljettaa autojakin. Aluksi olimme lauttarannassa vähän ihmeissään mikä lautta on oikea kun sieltä lähtee lautta myös Padvaan. Hakkenpäähän menevä lautta on siis se mikä on merkattu ”Saariston rengastien” suuntaan.

Hakkenpäässä on sataman lähellä kiva kahvila-ravintola, jossa söimme reissun ”ties-monennet” jätskit ja pillimehut. Kaveriperheemme kutsuivat meidän läheiselle mökilleen kylään niin jäin sinne tytön kanssa oleilemaan siksi aikaa, että mies polki hakemaan auton Heponiemestä. Hakkenpäästä Heponiemeen oli siis sen noin 26 kilometriä. Tämän osuuden voisi siis polkea jo ensimmäisenä päivänä jos jättäisi auton suoraan Hakkenpäähän eikä Heponiemeen niin kuin me teimme. Tällöin ajomatkat per päivä olisivat vähän tasaisemmat.

Ennen illan ajomatkaa takaisin kotiin kävimme syömässä Pollin Pihassa mikä oli Kustavin tien varrella. Suositukset siitäkin! Sieltä löytyisi myös mtb-rata ajettavaksi mikä on kuulemma kohtuu tekninen.

Meidän karavaani
Rymättylän maisemia
”Meidän laiva tulee” Teersalossa

Yleistä reissusta:

Olemme aikaisemmin reissanneet tyttömme kanssa melko paljon ja hän on melko sopeutuvainen uusiin tilanteisiin mutta kieltämättä tämä retki vähän jännitti koska olimme ensi kertaa pyörän varassa yönylireissulla. Hän on melko temperamenttinen ja rohkea luonteeltaan mutta tykkää kovasti kokea uusia asioita ja nähdä paikkoja. Tuntuu siltä, että reissussa tulee aina paljon vähemmän mitään harmituksia kuin kotona. Nyt tosian kohti reissun loppua alkoi selvästi väsymys ja helle tuntumaan itse kullakin.

Kiva reissu ja kokemus kaiken kaikkiaan! En kyllä suosittele ainakaan yhtään tiiviimpää tahtia pienen lapsen kanssa, että ehtii myös leikkimään ja oleilemaan. Meillä aikataulua helpotti tosiaan isovanhempien ”huoltoauto” ruokien osalta vaikka itse kaikki varusteet kyllä kuskattiin. Poljettuja kilometrejä kertyi yhteensä koko porukalle noin 100 ja miehelle noin 20 enemmän. Lautta- ja lossimatkoja oli yhteensä 10 jos pysyin laskuissa mukana. Kannattaa vähän katsella niiden aikatauluja etukäteen. Ei muuta kuin mukavaa reissua jos joku tämän lukijoista päättää lähteä myös!

Reittikartta Googlesta. (Google ei tunnista Teersalo – Hakkenpää lauttaa kulkureitiksi)

Varusteista olennaisimmat:

Thule Chariot Cross Sport 1 pyöräkärry
Koo-di merkkinen UV-suoja ja pimennys kärryyn (sopii hyvin Thuleen Chariottiin)
Cyclocross pyörät
Toisessa pyörässä Thulen Pack’n Pedal Tour Rack XT sekä 2 x 25l Thulen Shield laukkua
Selässä 8L juoksureput jotka oli kätevät mm lautoilla kun sinne sai lompakot yms
Matkapotta (ihan ehdoton pottaiässä olevalle!)
Paljon hedelmäsoseita ja pillimehuja yms tytölle
Itselle eväänä lähinnä salamipötköjä ja vähän karkkia
Liikaa vaihtovaatteita
Retkipyyhkeet

Kirjoittaja: Anne Dahlgren


Toinen vastaavanlainen retkikertomus löytyy täältä: Pyöräretki Ahvenanmaalle

Tavaran ja ruoan kuljetus kaupungissa

Elämme poikkeuksellista aikaa jolloin maailmanlaajuisesti olemme kokeneet suuria muutoksia. Koronalla on ollut vaikutusta lähes kaikkeen toimintaamme, myös liikkumiseen. Nykyinen poikkeustilanne tulee aiheuttamaan pitkäkestoisia, jopa pysyviä, muutoksia arjen käytäntöihimme. Haluaisin huomioida seuraavaksi niitä muutoksia, jotka mahdollisesti ja toivottavasti jäävät osaltaan pysyviksi.

Olemme nähneet toistuvia uutisia ja mittaustuloksia siitä, kuinka ilma on kaupungeissa puhdistunut. Eilen Helsingin sanomat uutisoi, kuinka ilma on kirjastunut jopa Itämerellä. Vähentyneen laivaliikenteen ja typenoksidien päästöjen vuoksi mereltä näkee nyt yhtä aikaa sekä Tallinnaan että Helsinkiin. Vastaavasti Ilmatieteen laitos uutisoi aiemmin että ilman typpidioksidipitoisuus on laskenut Suomessa 40 prosenttia poikkeustilan aikana. Nämä ovat konkreettisia mittausten osoittamia merkkejä siitä, kuinka liikenteen muutoksilla on vaikutusta kaupunkien ilmanlaatuun.

Toinen muutos on ollut merkittävä kasvu ruuan ja pakettien kotiinkuljetuksessa. Ja tämä on se asia, josta haluan hieman puhua. Tavarapyörät ovat Suomessa ensisijaisesti olleet lapsiperheiden käytössä. Monissa maissa on kuitenkin myös yrityksissä havahduttu niiden etuihin kaupunkiliikenteessä. Tavarapyörä on kätevä, nopea ja yritykselle edullisempi vaihtoehto kuin auton käyttö. Ja todella puhdas ja päästöiltään pieni verrattuna raskaampiin ajoneuvoihin. Ruuan ja tavaroiden kuljetuksessa sillä pääsee suoraan oven viereen tai sisäpihalle, eikä sen pysäköinti tuota ongelmia ahtaissakaan paikoissa. Se on myös turvallisempi tapa toimittaa tuotteita vilkkailla alueilla, se ei aiheuta vaaraa ympäristöönsä kuten isommat ajoneuvot. Pyörän kuljettajalla on rajoittamaton näköyhteys ympäristöön, toisin kuin jakeluauton kuljettajalla jonka näkökenttää haittaa monet auton rakenteet.

Riese&Müller Packster 80

Esimerkiksi Riese&Müller Packster 80 on iso tavarapyörä, jonka kokonaiskantavuus on 200 kg, eli tähän voi n.100 kg kuorman. Sen etuosa on varustettavissa isolla laatikolla tavaroiden kuljetukseen. Tähän voin tarjota myös 2coolin lämpölaukkuja elintarvikkeiden kuljetukseen, joissa ladattavilla lämpölevyillä ruoan ja juoman saa pysymään kuumana tai kylmänä. Tämän pyörän etu on nopeus ja sähköavustus. Eli ruoan toimitus on nopeaa ja työ lähetille kevyttä. Tästäpyörästä saa myös rekisteröitävää mopomallia, jolla homma hoituu vielä nopeammin. Kesän tai koronan jälkeen pyörä on tarvittaessa muokattavissa helposti lisävarusteilla muuhun käyttöön, kuten lastenkuljetukseen. Tässä mallissa on edessä jousitus, jotta tuetteet eivät tärise kuljetuksen aikana. Meiltä löytyy myös täysin jousitettu malli Riese&Müller Load 60 tai 75 , jolla kuljetuksen laatu nousee entisestään. 

Jotta voisimme nauttia puhtaammasta kaupunkien ilmasta myös jatkossa, Riese&Müllerillä on tällä hetkellä yrityksille kohdennettu tarjouskampanja, jotta saisimme yritysten ja lähettien ajoneuvoista ympäristöystävällisempiä ja kaupunkeihin paremmin sopivia. Kysy lisää.

Riese&Müller Load 75 lukittavalla kannella
Cargobike yrityslaatikolla varustettuna
Kylmälaukulla varustettu pyörä

Muita esimerkkejä pyörien käytöstä esimerkiksi myyntikojuina löytyy täältä:
Workcycles other bicycles
tai
Workcycles Classic bicycles

Riese&Müller Load 60 Rohloff HS

Riese & Müllerin Load on ollut jo vuosien ajan edelläkävijä. Nopeana 45 km/h mallina saatava laatikollinen tavarafillari jossa on täysjousitus on yhä ainutlaatuinen pyörä ajettavuudeltaan. Mallia on uudistettu kattavasti kaudelle 2020. On huomioitava, että tämä kirjoitus esittelee nimenomaan pääosin Load 60 Rohloff HS mallia, mutta pyörä on toki saatavana myös monissa muissa varusteluversioissa, kuten polkupyörämallina jonka sähköavustus loppuu 25 km/h nopeudessa. Kovempaakin sillä toki pääsee, mutta vain HS mallissa sähköavustus auttaa polkijaa 45 km/h nopeuteen asti. Merkittävimmät uutuudet kaudelle 2020 ovat uusi Boschin Cargo Line -moottori, joka on jo ns. neljättä sukupolvea Boschin valikoimassa. Uuden moottorin myötä pyörään on nyt saatavilla myös Rohloffin vaihteisto hihnavetoon yhdistettynä. R&M ei toki tyytynyt valitsemaan pelkkää vaihteistoa, vaan yhdisti nyt ensimmäistä kertaa tavarapyörissä Rohloffiin myös E-14 vaihtajan. Se on sähköinen vaihtaja, joka toimii yhteistyössä moottorin kanssa. Pyörässä ei siis ole ensimmäistäkään vaijeria, ei vaihteissa eikä jarruissa. Tämä takaa varman toiminnan myös talvella, koska pyörässä ei ole vaijereita eikä niiden kuoria jotka voisivat kerätä kosteutta tai jäätyä pakkasella. Pyörässä on huikea määrä pieniä yksityiskohtia. Lisäksi lisävarusteiden lista on pitkä, joten kannattaa tutustua ainakin jälkimmäisiin Riese&Müllerin sivujen kautta. Ja kuten tavallista, jos haluat tilata pyörän, ota talteen pyörän konfiguraatiokoodi ja kerro se meille niin pyörän tilaaminen etenee helpoiten. Tai poikkea koeajolle ja katsomme sopivan mallin ja varusteet yhdessä.

Riese & Müller Packster 60 Vario

Packster 60 on kyseisen mallin keskimmäinen versio. Packster 40 on lyhyt ja kapea, Packster 80 taasen jo hyvin suurilaatikkoinen malli. Kahden isoimman mallin laatikot ovat yhtä leveät, joten Packster 60 tarjoaa laatikon pituuteen nähden melko reilusti tilaa kahdelle lapselle. Hartiasuunnassa ei tule ahdasta leveiden penkkien ansiosta. Uusin vuosimalli 2020 tarjoaa uutena ominaisuutena esimerkiksi säädettävät matkustajien penkit. Penkeistä löytyy nyt selkänojan korkeuden pikasäätö, kuten myös kallistusmahdollisuus.
Kuvissa esiintyvässä Vario-mallissa on hihnaveto, joka on tasaisesti lisännyt suosiotaan jo useamman vuoden ajan. Paikallisen pyörähuollon mekaanikko tai sinä itse varmasti tulet kiittämään tätä valintaa tulevien vuosien aikana. Hihnavetoisen pyörän käyttö- ja huolto on paljon puhtaampaa kun ketjuja ei tarvitse voidella ja puhdistaa.
Pyörä löytyy meiltä koeajoon ja on myös tilattavissa kauttamme. Eri mallivaihtoehdot ja lisävarusteet löydät Riese&Müllerin sivujen kautta. Jos lähetät meille pyörän konfigurointikoodin niin tilaus etenee helpoiten, mutta toki autamme tarvittaessa aivan alusta alkaen. Toisinaan tätä pyörää löytyy toki meiltä myös heti ajoon, joten kannattaa kysyä löytyykö sopiva malli heti valmiina.

Sähköinen liikkuminen ja energiatehokkuus

Sähköinen liikkuminen on hyvä kehityssuunta, joka parantaa liikkumisen energiatehokkuutta kun riippuvuus öljystä vähenee. Tällä hetkellä suurin puhe ja hypetys tapahtuu sähköautojen ympärillä. Sitä on helppo edistää, osin sen takia että se on helppo selittää kansantajuisesti. Sähköauton periaate on yksinkertainen: energia varastoidaan akkuun, josta se johdetaan sähkömoottorille joka liikuttaa autoa. Aivan kuin lasten leluissa tai taskulampussa. Yksinkertaista ja ymmärrettävää. Viime päivinä mediassa muistutettiin myös siitä, että vetyautojakin on tulevaisuudessa. Tekniikka on pääosin sama kuin sähköautossa. Akku on pienempi, ja sitä ladataan polttokennolla. Polttokenno muuntaa esimerkiksi vedyn sisältämää energiaa sähköksi, joka saatetaan varastoida vielä akkuun tai superkapasitoriin ennen kuin se johdetaan sähkömoottorille. Mediassa on keskusteltu sähköautoista osin myös kriittiseen sävyyn. Esimerkiksi siitä, mistä saadaan riittävästi raaka-ainetta akkuja varten ja miten akkujen kierrätys hoidetaan? Laajamittaisessa liikenteen sähköistämisessä on haasteita, jos se tehdään käyttämällä suhteellisen raskaita ja suurikokoisia ajoneuvoja. Kaiken tämän hypen keskellä tuntuu siltä, että onko kukaan muistanut ajatella tätä asiaa hieman laajemmasta näkökulmasta. Eli miten ja minkälaisilla ajoneuvoilla (sähköinen) liikkuminen järjestelmänä kannattaa toteuttaa? Sähköauto ei ole ainoa mahdollisuus. Sähköpyörä on myös yksinkertainen ja helposti lähestyttävä sähköinen ajoneuvo. Seuraavissa kuvissa esitetään muutamia faktoja, joissa verrataan sähköpyörän ja -auton ominaisuuksia toisiinsa. Esimerkiksi se kannattaa ymmärtää, että samalla määrällä akkumateriaalia voi valmistaa liki kaksisataa sähköpyörän akkua, tai yhden sähköauton akun. Jos olemme huolissamme esimerkiksi akkumateriaalin riittävyydestä ja haluamme sähköistää kaupunkien liikennettä, niin resurssien käytön suhteen sähköistäminen kannattaa tehdä suurelta osin sähköpyörien avulla. Tai jos ollaan huolissaan energiankulutuksesta, niin sama asia. Tai jos mietitään katupölyn määrää ja nastarenkaiden vaikutusta, niin sähköpyörä on yhä ylivoimainen ratkaisu. Sähköpyörä tarjoaa myös ihmisen kokoista liikkumista, ilman ruuhkia. Ja terveyshyötyjä siinä ohessa. Eli vanha polttomoottoriauto kannattaa ensisijaisesta korvata sähköpyörällä kaupunkiliikenteessä, ja vasta sen jälkeen kannattaa miettiä sähköautoa vaihtoehtona.
(Esitys: Aalto Energy Breakfast: Electromobility Ecosystems -tapahtumasta 24.10.2019)

Päivitys 14.11.2019: Ensimmäisen vuorokauden aikana tämä artikkeli oli luettu Liikkuvan Laatikon facebooksivuilla yli 9000 kertaa. Koska aihe selvästi kiinnostaa, niin lisää vastaavia vertailuja voitte lukea esimerkiksi Sustainable energy -without the hot air -kirjasta sivulta 254 alkaen. Kirjalla on jo ikää kymmenisen vuotta, mutta fysiikan lait ovat onneksi pysyneet ennallaan. Tämä on ajankohtaista myös siksi, että eilen Hollannissa pienennettiin suurimpia nopeusrajoituksia 130 km/h ->100 km/h moottoriteillä. Se oli tehtävä päästöjen pienentämiseksi. Kuten edellä mainitussa kirjassa ja wikipediassa todetaan, ilmanvastus nousee toiseen potenssiin suhteessa nopeuteen. Tehonkulutus nousee jopa kolmanteen potenssiin suhteessa nopeuteen. Nopeammin ajaessa toki päästään perille lyhyemmässä ajassa, mutta fysiikan lakien mukaan ilmanvastuksesta johtuva energiankulutus nousee silti toiseen potenssiin suhteessa nopeuteen. Eli kaksinkertainen nopeus vaatii kahdeksankertaisen tehon ja nelinkertaisen energiamäärän. Toisin sanoen, Hollantilaisten päätös laskea maksiminopeuksia on tehokas keino pienentää liikenteen päästöjä. Eikä se edes vaadi mitään uutta tekniikkaa tai muutoksia liikennejärjestelmään. Jos, ja kun, Suomessa halutaan pudottaa liikenteen energiankulutusta niin myös täällä yksi keino on nopeuden rajoittaminen, myös moottoriteillä. Esimerkiksi Ruotsissa on jo yleisesti käytössä 110 km/h rajoitukset. Alhaisemmat nopeusrajoitukset ovat eduksi myös sähköautoille, koska niiden toimintasäde kasvaa.

Y-trailer

Y-trailer! Mitä sinä tekisit pyörän peräkärryllä? Vuosien kuluessa omat ja asiakkaiden kokemukset ovat olleet erinomaisia tästä kärrystä. Sitä käytetään retkeilyssä, catering-palveluissa, kajakin kuljettamiseen, koiran kuljetukseen, leijalaudan ja tarvikkeiden kuljettamiseen sekä kaikkien muiden mahdollisten tavaroiden kuljettamiseen. Yleensä kärryä vedetään pyörällä, mutta se soveltuu talutuskahvalla myös muiden tavaroiden kuljettamiseen. Itse siirtelen sillä usein isoja ja raskaita laatikoilla pihamaalla tai varastossa. Syksyisin kärryn lavalla olevan laatikkoon voi kerätä omenat ja ne voi sillä suoraan hinata läheiselle mehupuristamolle.
Kohta meille saapuu uusi erä uusimpia kärryjä, joten sitä ennen siivoamme edellistä mallia tarjoushinnalla. Joten nyt voit valita joko edullisemman vanhemman mallin tai uuden päivitetyn mallin.

Edellinen malli: pieni 289€, iso 309€ Uudet kärryt: pieni 330, iso 360€
Vanhat mallit saatavilla kunnes loppuvat.

Tilaa sähköpostilla, viestillä tai vaikka Liikkuvan laatikon tilauslomakkeella: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfmBEXBSBpEeKmO6BHZdMPEQio7mwxBFF9R-LpWPTaCQI06Bw/viewform

Lisätietoja:
https://carryfreedom.com/#4

R&M Multicharger

Vihdoin! Uusi Riese&Müller Multicharger on saapunut. 🙂 Jos kaipaat hyvää sähköavusteista kaupunkipyörää yhden ison tai vaikka kahden pienen lapsen kuljettamiseen niin Multicharger vastaa hyvin tarpeeseen. Se on varustettu keskipitkällä/pitkällä takatavaratelineellä ja etutelineellä. Jos tälle pyörälle pitää antaa jokin luokitus, niin itse nimeän tämän pitkäperäpyöräksi. Tai keskimittaiseksi. Oli miten oli, niin tämän tyyppinen pyörä on siitä kiva, että se on erinomainen ajaa ilman lapsia, mutta kuormattunakin se kulkee vakaasti ja turvallisesti. Taakse mahtuu hyvin yksi lapsi ja pyörälaukut, jolloin arjen tavarat ja ruokaostokset saa kulkemaan kätevästi. Etutelineeltä löytyy tarvittaessa lisätilaa vielä yhdelle kassille tai repulle.

R&M Multicharger Vario varustettuna tupla-akulla (2x500Wh=1000Wh) ja hihnavedolla sekä lastenkuljetuspaketilla tavaratelineellä (pehmuste, jalkatapit, kiinnipitokahva).

Ympärivuotisesti pyörällä ajavat varmasti arvostavat normaalikokoisia renkaita (55-559=26″), jolloin pyörä kulkee lumessakin hyvin ja kunnon nastarenkaat mahtuvat pyörimään lokarien kanssa. Lisäksi menoa tasoittaa etujousitus ja jousitettu satulatolppa. Mukavuutta arkeen. Pyörä on myös varustettu kaikilla arjessa tarvittavilla varusteilla. Lokareilla, tehokkailla etu- ja takavaloilla ja tukevalla seisontajalalla. NuVincilla tai 8v. napavaihteella varustetuissa malleissa on tukeva tuplajalka, ketjuvaihteellisissa tukeva sivujalka.

Liikkuvan Laatikon koeajomalli (kuvissa) on varustettu portaattomalla NuVincin (Enviolo) vaihteella ja Gatesin hihnavedolla. Hihnaveto on monille vielä uusi tuttavuus, mutta asia johon kannattaa kiinnittää huomiota. Hihna ei vaadi voitelua (eikä rasvaista puhdistustyötä), on venymätön eikä likaa lahkeita tai sormia. Ketjuihin verrattuna sen huoltotarve on olematon. Hihnan ansiosta pyörän ulkoiset osat pysyvät käytännössä vapaana rasvasta, joten pyörän kanssa ei likaa itseään ja pyörän puhdistus on helppoa. Pyörää pestessä samalla harjalla ja vedellä voi pyyhkäistä puhtaaksi myös hihnan, jos siihen on likaa sattunut tarttumaan. Eli kaikenkaikkiaan sanoisin, että hihnavedot ovat tulevaisuuden vaihtoehto joka yleistyy pyörissä tulevina vuosina. Tällä hetkellä R&M:n valikoimissa hihnaveto on saatavilla NuVincin ja Rohloffin vaihteiden kanssa. Ei enää rasvaisia housunlahkeita, jos valitset hihnavedon.

Gatesin hihnaveto pitää pyörän, polkijan ja matkustajan puhtaana. Kuvassa näkyy myös takamatkustajan jalkatapit. Jalkatapit on nivelöity, eli ne taittuvat tarvittaessa ylös.


Multichargerista on saatavilla kaksi eri versiota: Multicharger ja Multicharger Mixte matalammalla unisex-rungolla. Molemmissa on ensimmäinen akku rungon alaputken sisällä piilossa luukun takana. Korkeamman rungon saa lisäksi varustettua tupla-akulla, jolloin pyörään saa huikean 1000Wh akkukapasiteetin. Boschin sivuilta löytyy laskuri, jonka avulla voi arvioida pyörällä saavutettavaa ajomatkaa. Laskurissa voi muuttaa moottoreita, akkuja, ympäristöoloja jne, jolloin laskuria antaa mielestäni melko realistisen kuvan uuden pyörän ajomatkasta. Parhaimmissa olosuhteissa laskuri antaa tupla-akulliselle pyörälle jopa 240 km ajomatkoja kevyellä avustuksella, huonoimmissa mahdollisissa oloissakin suurimmalla avustuksella vielä 40 km. Pyörän mittari on älykäs, ja tarkkailee kulutusta reaaliajassa ja käyttää myös historiatietoa avuksi jäljellä olevan ajomatkan arvioimiseksi. Tällä pyörällä on ajettu vasta vähän, mutta silloinkin yleensä lapsi kyydissä. Ajon perusteella pyörä arvioi että tuollaista ajoa pienimmällä avustuksella pääsisi noin 160 km. Eli vaikkapa Ahvenanmaan pyöräretken ajaisi helposti jopa ilman latausta. Latauksesta puheenollen, Bosch tarjoaa nykyään kolmea laturia. 6A pikalaturi, 4A vakiolaturi ja 2A matkalaturi. Noista voi tarpeen mukaan valita sopivan. Tupla-akullisen pyörän mukana toimitettava laturi on 6A pikalaturi.

Load 75

Riese&Müller Load 75 on tämän kauden merkittävimpiä tavarafillariuutuuksia. Load 60 on ollut markkinoilla jo nelisen vuotta. Se on erinomainen pyörä yhden ”ison” tai kahden pienen lapsen kuljettamiseen. Pyörä on myös erinomainen ajettava myös ilman matkustajia. Omassa käytössä se onkin ollut suosittu valinta esimerkiksi ajossa harrastuksiin tai vaikka ostoksille. Laatikkoon on helppo lastata tavarat ja ainakin yksi lapsi. Maininnan arvoista on pyörän täysjousitus jota myös matkustajat arvostavat kanttikiviä ylitettäessä. Erityistä on myös se, että tätä mallia saa myös nopeana 45 km/h mallina. Pyörän rajoituksena on ollut oikeastaan se, jos kyytiin tulee kaksi lasta. Meillä lapset ovat nyt yhteensä noin 55 kilon kokoiset ja lasten mahduttaminen Load 60:n laatikkoon vaatii jo hyvää sisarussopua. Tämän vuoksi usein kahden lapsen kanssa on otettu ajoon Cargobike tai Workcyclesin Kr8 jonka isompaan laatikkoon myös kaksi lasta mahtuu hyvin. Joka vuosi pyörään on tullut pieniä uudistuksia, mutta nyt se sai rinnalleen isomman mallin, Load 75:n.

Riese&Muller Load 75. Tässä on paikoillaan kuomu, joka on erittäin tilava.

Load 75:n merkittävin ero Load 60:een on siis isompi laatikko. Laatikon mittaa on kasvatettu 15 senttiä, ja samalla leveyttä on kasvatettu hieman. Sattumaa tai ei, niin nyt laatikko on samoissa mitoissa Workcycles Kr8:n tai Cargobiken kanssa. Kokemus on osoittanut, että tuo on aika hyvä koko esimerkiksi kahden lapsen kuljettamiseen. Tai jos mukana on yksi pieni, niin laatikon pohjalla mahtuu ottamaan vaikka päiväunet. Sekään ei liene sattumaa, että tämä pyörämalli julkaistiin samoihin aikoihin kun toinen yrityksen perustajista sai kolmannen lapsen. Tämän vuoksi Load 75:n on ensimmäinen R&M:n malli jossa on huomioitu jopa kolmen lapsen kuljettaminen laatikossa. Lisävarustelistalta on saatavilla penkit kolmelle lapselle. Tämä on vaatinut myös kuomun suunnittelua uudelleen. Load 60:n kuomu on suunniteltu aika siroksi, mutta vastaavasti sen alle mahtuu hyvin yleensä vain yksi lapsi (toki sitä voi pitää tuulilasiasennossa kahden lapsen kanssa). Load 75:n kuomu on kuitenkin suunniteltu isommaksi, ja sinne todella mahtuu jopa kolme lasta. Verrattuna Kr8:in tai Cargobiken kuomuun tämä kuomu on korkeampi, etenkin etuosasta. Load 75:n istuinpehmuste on suoraan laatikon pohjalla, joka takaa riittävän korkeuden kuomun alla myös pitkille lapsille kypärä päässä. Kuomun mukana tulee myös aurinkosuoja. Hyvä lisä esimerkiksi silloin jos lapsi nukahtaa pyörän kyytiin ottamaan päiväunet. Aurinkosuojan voi kiinnittää kuomun ulkopintaan haluttuun kohtaan ja vastaavasti muut luukut voi jättää auki jotta ilma vaihtuu. Ja suojaa voinee käyttää myös pyörän ulkosäilytyksessä pitämään ikkunat kuivana ja puhtaana. Kuomu on lisäksi muotoiltu siten, että se pitää kuljettajan alavartalon melko hyvin suojassa viimalta ja vedeltä.

Load 75:n kuomu on erittäin tilava.

Varuste ja lisävarustelista on vaikuttava. Laatikkoja saa eri korkuisia, lastenistuimilla tai ilman. Vaihdevaihtoehtoja on useita. Pyörässä on aina Boschin Performance sarjan moottori vähintään 500 Wh akun kanssa. Avustusjärjestelmän maksiminopeudeksi voi valita 25 km/h (polkupyörä) tai 45 km/h (rekisteröinti mopoksi) ja malliin on saatavilla myös tupla-akku, jolloin kapasiteetti on yhteensä 1000 Wh. Näinkin kookkaassa pyörässä mopomallina toimintasäde sähköllä on jopa yli 130 km pienellä avustuksella, ja noin 60 km isommalla avustuksella. Pyörämallit voi valita tavaratelineellä tai ilman, 45 km/h mallit tulevat aina tavaratelineellä varustettuna. Näissä nopeissa malleissa on myös jarruvalot ja töötti. Loadeissa on muuten myös ohjaustangon korkeuden ja kallistuksen pikasäätö, jonka avulla myös hyvinkin erimittaiset kuljettajat voivat nopeasti muuttaa ohjaamon mittoja.

Lopuksi vielä muutama kokovertailukuva Load 60:n ja Cargobiken kanssa.

Tällä hetkellä malli löytyy koeajoon Liikkuvasta Laatikosta muiden mallien ohella.

Tiede ja Liikkuva Laatikko?

Mitä yhteistä on tieteellä ja Liikkuvan Laatikon toiminnalla? Miksi asiakaskuntamme on keskivertokansalaista koulutetumpaa? Onko vain sattumaa, että moni perheellinen yliopistolla työskentelevä henkilö kulkee työmatkansa perhepyörällä? Tähän voi toki olla monia syitä, mutta se lienee totta että perhepyörän hankkinut ymmärtää tämän liikkumismuodon erinomaisen hyötysuhteen. Perhefillarin vaikutus esimerkiksi ilmastonmuutokseen on positiivinen verrattuna moniin muihin kulkumuotoihin, kuten yksityisautoiluun. Aika on nykyihmisen arvokkain valuutta, ja ajankäyttö usein tehostuu kun liikkumiseen käytetään (sähköavusteista) pyörää. Pyörä on yleensä nopein kulkumuoto kaupunkialueella, etenkin kun huomioidaan nopea liikkeellelähtö ja pyörän pysäköintiin vaadittava minimaalinen aika. Toki taloudellisesti moni alkuun miettii perhepyörän hankintahintaa, mutta lyhyen harkinnan jälkeen ymmärtää sen, että esimerkiksi henkilöautoon verrattuna perhepyörän käyttökustannukset ovat olemattomat. Pyörästä ei yleensä makseta erillisiä vakuutusmaksuja, eikä myöskään polttoaineveroja, eikä polttoainekuluja. Varaosat ja huolto maksavat myöskin vain murto-osan henkilöautoihin verrattuna. 

Oleellista on kuitenkin usein myös elämänlaadun paraneminen. LOHAS oli kuuma aihe muutama vuosi sitten, eli Lifestyle of Health and Sustainability. Tälle ryhmälle tärkeää on terveys ja kuluttamisen (eettinen) kestävyys. Pyörällä liikkuen toteutuu molemmat asiat. Nuoret perheelliset ihmiset ovat usein keskellä ruuhkavuosia, ja monille vanhemmille ei valitettavasti jää paljoakaan omaa aikaa liikunnalle ja harrastuksille. Perhepyörä tarjoaakin arkeen hetken omaa aikaa pyörän päällä. Polkupyörä on siitä jännä liikkumisväline, että se tuottaa monille onnen tunteita liikunnan ja liikkumisen vapauden kautta. Polkupyörä tarjoaa vapauden ruuhkista, ja mahdollistaa vapaat reitinvalinnat puistojen ja ulkoilualueiden kautta. Tämä vapaus on jotain aivan muuta kuin passiivinen istuminen henkilöauton ratissa kehätien ruuhkassa. Pyörällä liikkuminen poistaa arjen stressiä, kun moni kömpelömpi liikkumismuoto taas lisää stressitasoja. 

Perhepyörällä liikkuen siis stressi vähenee, luonto kiittää ja rahat säästyvät samalla kun kunto kasvaa tai vähintään pysyy ennallaan lapsiperheen lisääntyneistä kiireistä huolimatta. Joten ei liene ihme, että moni koulutettu nuori perhe on viime vuosien aikana ollut edelläkävijöiden joukossa hankkimassa perhepyörää. 

No mutta entäs se tieteellinen osuus tähän blogikirjoitukseen? Perhepyörien käyttöä on toki tutkittu myös tieteellisesti. Esimerkiksi  ”The impact of cargo bikes on the travel patterns of women”  (Urban, Planning and Transport Research, vol 6, 2018) esittelee tutkimuksen tuloksina esimerkiksi sen, että kun perhepyörä hankittiin, niin siitä tuli pääasiallinen liikkumisväline entisen auton sijasta. Yli puolet haastatelluista totesi, että voisivat luopua/luopuivat auton käytöstä yleisimmillä matkoillaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jos se onnistuu Yhdysvalloissa, niin myös Suomessa moni lapsiperhe voi luopua ainakin toisen (tai ensimmäisen) auton omistuksesta hankkimalla perhepyörän. Ylipäätään Suomen kaupungeissa on lähtökohtaisesti paremmat edellytykset pyörän käytölle kuin Yhdysvalloissa, jossa mainittu tutkimus oli tehty. Jos oheisen tutkimuksen aihe kiinnostaa, niin se on saatavilla avoimesti alla olevan linkin kautta.   

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/21650020.2018.1553628?fbclid=IwAR0yh-VcKfJZpVrYmFgjW5LVA9hXVpkhHv5ZnlGLPt_2oHPMwm3Y8UDF-ww&

Frakin pitkän takaosan halkio on alunperin tehty ratsastuksen vuoksi. Monissa vanhemmissa frakeissa on napit ja napinlävet liepeissä. Ne ovat sitä varten, että liepeet saa nostettua ylös kun ryhdytään töihin joissa liepeet voisivat olla tiellä tai likaantua. Polkupyörän satulassa halkiolle ei sinänsä ole käyttöä, mutta liepeet voi kiinnittää napeilla ylös jotta ne eivät hulmua valtoimenaan.

Bikepacking Finland

 

Bikepacking, kuuminta hottia harrastepyöräilyn puolella juuri nyt. Vaikka ensin luulisi että tällä ei ole mitään tekemistä perhepyöräilyn kanssa, niin itseasiassa bikepacking ja perheretkeily sopivat hyvin yhteen. Meidän perheessä juniorit on helpompi houkutella retkille pyörän päällä kuin jalkapatikassa. Pyörällä voi toki retkeillä asfalttiteitä ja hiekkateitä pitkin kuten on tehty iät ja ajat, mutta nykyiset retkivarusteet pakkautuvat niin pieneen, että ne saa myös maastopyörän kyytiin. Maastopyörä taas mahdollistaa pienetkin polut ja mielenkiintoiset reitit.
Eli bikepacking yhdistää retkeilyn ja pyöräilyn, yleensä polkuja ja pieniä metsäteitä pitkin.  Jos asia on entuudestaan tuttu tai uusi ja kiinnostava asia, niin kannattaa liittyä Bikepacking Finland ryhmään facebookissa. Perustin sen juuri hetki sitten. Käytin ryhmässä englanninkielistä nimeä, jotta muista maista myös löydettäisiin hienoille reiteille.

Suomi on täynnä toinen toistaan hienompia maastopyöräretkeilyyn, eli Bikepackingiin, sopivia reittejä. Muutama vuosikymmen sitten Suomessa oli myös paljon pitkiä vaellusreittejä. Pirkan taival, Ilvesreitti, UKK-reitti muutamia mainitakseni. Valitettavasti 2000-luvulla pitkien reittien suosio on laskenut. Ilmeisesti ”kiireisillä” ihmisillä ei ole aikaa nykyään käyttää viikkoja näiden reittien kävelemiseen. Kuitenkin, maastopyörällä pitkätkin reitit taittuvat nopeammin ja pidemmätkään hiekkatietaipaleet eivät ehdi kyllästyttämään. Suomen metsistä löytyy luonnostaan paljon polkuja ja tukkiteitä, joita yhdistelemällä voi tehdä mielenkiintoisia reittejä. Viime vuosien aikana on myös kansallispuistoihin auennut muutamia maastopyöräreittejä ja myös kunnat ovat tehneet ja merkinneet niitä. Esimerkiksi Mäntyharju-Repovesi -reitti on hyvä esimerkki. Pyörällä kulkien voi myös yhdistää useita retkeilyalueita tai vaikka kansallispuistoja samalle retkelle. Pyörä mahdollistaa myös pidemmätkin siirtymiset bussipysäkeiltä tai juna-asemilta halutulle retkeilyalueelle.

Joten jos kiinnostaa, liity fb:ssä Bikepacking Finland ryhmään ja jaa omat reittiehdotukset ja kokemukset!

Liikkuvan Laatikon kautta saa toki perhepyörien lisäksi myös Bikepackingiin sopivat pyörät ja tarvikkeet! Sivustoilla ei ole linkkejä tai tietoa läheskään kaikista meiltä saatavista pyöristä, mutta kysymällä selviää. Esimerkiksi Bombtrackin seikkailupyörä Beyond ADV löytyy meiltä koeajoon L-kokoisena, ja toki lapsille myös lähes kaikki Frogin runkokoot ovat koeajettavissa. Laukkuja meidän kauttamme saa esimerkiksi Ortliebin ja Savotan valikoimista. Ja kyllä, Savotan Molle-kiinnitteiset laukut ovat muuten yllättävän näppäriä myös pyöriin kiinnitettynä. 🙂