Nopeat sähköpyörät

Tässä blogissa on alkuun lyhyesti kokemuksia nopeista sähköpyöristä, kirjoitamme myöhemmin asiasta pidemmän artikkelin.
Nopeiden sähköpyörien rekisteröinti mopoiksi on nykyään mahdollista myös Suomessa. Mopoksi rekisteröitynä sähköavustus saa avustaa 45 km/h nopeuteen asti, kun tavallisessa sähköavusteisessa polkupyörässä sähkömoottori saa avustaa korkeintaan 25 km/h nopeuteen asti.

Mopoksi rekisteröity nopea sähköpyörä

Riese&Müller Load on tavarafillari, jonka voi valita 25 km/h polkupyörämallina, tai 45 km/h mopoksi rekisteröitävänä mallina.

Alla olevissa kuvissa on myymämme Riese&Müller Load, joka on saatavilla sekä 25 km/h polkupyörämallina, että 45 km/h rekisteröitävänä mallina. Pyörien tekninen ero rajoittuu vain muutamaan yksityiskohtaan:

  • 25 km/h mallissa moottorin teho on rajoitettu 250W nimellistehoon, kun 45 km/h mallissa nimellisteho on 350W.
  • 45 km/h mallissa valot on pakotettu aina päälle, 25 km/h mallissa valot menevät päälle tai pois nappia painamalla.
  • 45 km/h mallissa vaaditaan lisäheijastimet sivuille, ja se on varustettu peilillä.

Vaatimuksia nopeille sähköpyörille:

  • Seisontajalan on noustava itsestään jousella ylös.
  • Tämä malli on tyyppihyväksytty valmistajan toimesta.
  • Rekisteröidään, rekisteröintimaksu tällä hetkellä noin 200€
  • Vaatii pakollisen liikennevakuutuksen. Tällä hetkellä käytössä on itselläni mopovakuutus, jonka hinta on noin 200€/vuosi.
  • Päivitys 9/2017: Mopoksi rekisteröidyllä L1e-B luokan nopealla sähköpyörällä (Max 1000W, max 45 km/h, max 35 kg) riittää normaali polkupyöräkypärä. Eli enää ei vaadita mopokypärän käyttöä, kuten aiemmin vaadittiin: 
    4.12.1992/1257
    Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä
    (20.4.2006/289)
    2. Tieliikennelaissa säädetty velvollisuus käyttää suojakypärää ei koske:
    i) mopoksi luokitellun polkimin varustetun sähköpolkupyörän kuljettajaa, jos hän käyttää polkupyöräilijälle tarkoitettu kypärää ja jos polkupyörän massa ajokunnossa on enintään 35 kilogrammaa ja moottorin nimellisteho enintään 1 kilowattia.
    Viite: Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä
  • Ei vaadi jarruvaloa, kuten mopo vaatii. Syy on lyhyesti sanottuna se, että tämä kulkee vain polkemalla, ei nappia painamalla tai kahvaa kääntämällä. Ja antaahan se polkemisen lopettaminenkin jonkinlaisen signaalin takaa tuleville.
  • Tietyt osat pitää korvata huollettaessa vastaavilla osilla. Esimerkiksi renkailta vaaditaan ECE-R75 -hyväksyntä, jonka tunnistaa esimerkiksi Schwalben renkaissa E-Bike Ready -merkinnästä. Tässä on myös yksi jäykkyys katsastuskäytännössä. Pyörän tyyppihyväksyntätodistus luettelee useampia sallittuja rengaskokoja, mutta rekisteröintitodistukseen tulee käsittääkseni Suomessa aina vain yksi rengaskokomerkintä. Mutta tyyppihyväksyntätodistuksen mukaan siis suunnilleen vastaavaa kokoluokkaa olevat ECE-R75 renkaat kelpaavat, vaikka rekisteriotteessa onkin vain yksi rengaskokomerkintä. Todistukset ottavat myös kantaa välitykseen, jota ei saisi myöskään muuttaa.

Sallittua vai ei sallittua?

  • Suomessa nopealla sähköpyörällä ei tarvitse käyttää ajoradan vierellä kulkevaa pyörätietä, kun taas polkupyörällä sitä yleensä tulisi käyttää. Vastaavasti tällä ei lain mukaan saisi ajaa pyörätiellä, paitsi jos merkki on varustettu kilvellä: Mopolla ajo sallittu. Saksassa suositus on ollut, että yli 30 km/h nopeudessa tulee siirtyä ajoradalle. Hollannissa näillä on toistaiseksi saanut käyttää pyöräteitä.
  • Loadin polkupyörämallilla saa kuljettaa kahta lasta, ja siinä on turvavyöt kahdelle lapselle. Mopolla (tai nopealla sähköpyörällä) saa kuljettaa nykyisen lain mukaan yhtä alle kymmenvuotiasta lasta.
  • Polkupyörällä ja sähköavusteisella polkupyörällä saa pääosin liikkua maastossa kuten kävellen, mutta nopea sähköpolkupyörä on rekisteröinnin mukaan moottoroitu ajoneuvo, ja sen maastokäyttö vaatii maanomistajalta luvan.

Miten muualla (omien tämänhetkisten tietojeni/kokemuksien mukaan, korjatkaa jos tarkempaa tietoa!):

  • Saksassa, Sveitsissä ja Hollannissa nopeita sähköpyöriä on jo paljon. Saksassa (ja Sveitsissä) on näille oma rekisteröitävä ajoneuvoluokkansa, ja yleisesti katsotaan että pyöräilykypärä riittää. Hollannissa ainakin suurin osa on myös rekisteröity, mutta ilmeisesti keskustelu on meneillään, tuleeko käyttää kypärää vai ei.

Henkilökohtaisia käyttökokemuksia ensimmäisen viikon ajalta:

Jos tämä ajoneuvo tarvitsisi lokeroida johonkin ryhmään, niin mielestäni se on lähempänä polkupyörää kuin mopoa. Ajotuntuma on polkupyörämainen ja luonnollinen. Moottori lisää polkemisen voimaa, mutta muuten kaikki on ajajan kannalta kuten (sähköavusteisessa) polkupyörässä. Olen kokeilun vuoksi koittanut ajaa pyörällä mahdollisimman monipuolista ajoa. Ajoradalla 30, 40 ja 50 km/h nopeusrajoitusalueilla, pyöräteillä sekä ”mopolla ajo sallittu”, että ilman lisäkilpeä varustetuilla pyöräteillä. Myös yhdistetyllä kevyenliikenteenväylällä ja keskuspuistossa. Tulee huomata, että jälkimmäisillä olen ajanut ilman sähköavustusta tai pienimmällä mahdollisella avustuksella, pääosin samaa vauhtia kuin mitä muut pyöräilijät ajavat. Esimerkiksi aamuisin keskuspuistossa on ollut pyöriä jopa jonoksi asti, jolloin olen ajanut mukana jonossa.  Ajoradalla taasen olen pyrkinyt ajamaan samaa vauhtia muun liikenteen seassa. 30 ja 40 km/h alueilla pääosin ajaminen onnistuu oikein hyvin liikenteen mukana. 50 km/h nopeusalueella autoilijat pyrkivät toisinaan ohitse, mutta nuo näyttävätkin sitten ajavan selvästi kovempaa kuin sallittu 50 km/h. Täytyy huomioida, että pyörän moottori pelkästään avustaa, eli 40 km/h tai kovempaa ajaessa täytyy todella jo polkea.

Pyörässä on Boshin uusi Nyon ajotietokone, joka kertoo todella monipuolisesti eri tietoja, nopeus, keskinopeus, matkamittarit, wattimittarit, kuntoiluominaisuudet, gps navigaattori, toimintasäde jne, eli tuossa on enemmän toimintoja kuin useimpien autojen ajotietokoneissa. Näistä olen seurannut erityisesti keskinopeuksia eri reiteillä. Jos olen ajanut niitä reittejä, joita olen käyttänyt aiemmin sähköavusteisella polkupyörällä, niin keskinopeus on ollut aikalailla sama, välillä jopa alle entisen. Tämä johtuu siitä, että olen ajanut noilla pyörätie- ja puisto-osuuksilla hiljempaa kuin aikaisemmin. Ja kyllä, moni pyöräilijä on myös ohittanut minut noilla osuuksilla. Ja taasen ajorataosuuksilla olen ajanut oletettavasti nopeampaa kuin aikaisemmin. Eli keskinopeus on ollut pääosin 23-25 km/h, joillain ajoratapainotteisilla reiteillä noin 30 km/h. Mutta vastaavasti, olen ajanut pyörällä myös lenkkejä lasten kanssa täysin ilman avustusta, jolloin edetään ehkä noin 10 km/h. Ja kyllä, lasten perässä olen ajanut myös muutamaa helppoa metsäpolkua, ilman avustusta. Tiedän, että lakeihin ja säädöksiin vetoava mieli helposti tuomitsee rekisteröidyn pyörän käytön kevyen liikenteen väylillä. Itse näkisin, että nopealle sähköavusteiselle polkupyörälle tulisi tällainen käyttö sallia, jos ja kun sopivia ajonopeuksia noudatetaan. Vertailukohta löytyy autoliikenteen puolelta, jossa autojen maksiminopeuksia ei ole rajoitettu, mutta käyttäjien tulee noudattaa sallittuja ajonopeuksia. Käytännössä järkevä maksiminopeus kevyen liikenteen väylillä on yleensä 20-30 km/h välillä, jonka jälkeen viimeistään tulisi siirtyä ajoradalle. Nopea sähköpyörä toisaalta mahdollistaa sen, että jos kevyenliikenteen väylä on ”ajokelvoton” vaikka suuren kävelijöiden määrän vuoksi, niin sillä voi siirtyä sujuvammin myös ajoradan puolelle nopeamman liikenteen sekaan ajamaan.

Olen myös kuljettanut pyörällä lapsia, kuten tavallisella tavarafillarilla. Loadin laatikko on pienin myymistämme laatikollisista tavarafillareista, joten siihen mahtuu juuri ja juuri 3 ja 5 v. ikäiset lapset päiväkotimatkalle. Pyörään on saatavilla myös sadekuomu, jonka alle mahtuu sateen ja tuulensuojaan yksi tai kaksi lasta.

Ja ah, ainainen kypäräkeskustelu. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että polkupyörällä nykyinen laki on aikalailla ok, että kypärää on yleensä käytettävä pyöräillessä. On ajotilanteita, joissa kypärää ei mielestäni tarvitse polkupyöräillessä käyttää, ja on vastaavasti tilanteita, joissa kypärä olisi hyvä olla päässä vaikka ei oltaisi edes liikenteessä polkupyörällä. Eli mielestäni kukin täysikasvuinen voi polkupyöräillessä itse valita, käyttääkö ajaessa kypärää vai ei. Itse yleensä käytän. Me myös virallisesti ja epävirallisesti suosittelemme, että kypärää käytetään aina pyöräillessä. Nopeiden rekisteröityjen sähköpyörien osalta laki vaatii Suomessa käyttämään moottoripyöräkäyttöön hyväksyttyä kypärää. Henkilökohtaisesti minusta vaikuttaa tällä hetkellä siltä, että saksalaistyyppinen ”käytettävä sopivaa kypärää”, tyyppinen ratkaisu olisi toimivin. Kukin voisi itse valita, minkälainen kypärätyyppi sopii omaan ajotyyliin ja olosuhteisiin. Jos ajo on esimerkiksi yhtenä päivänä rauhallista ajoa hitailla nopeuksilla lasten kanssa, niin polkupyöräkypärä suojaa varmasti aivan riittävästi. Jos taas seuraavana päivänä ajaa keskustassa ruuhka-aikaan autojen seassa, niin suojaavampi kypärä on varmasti ihan hyvä ajatus. Mutta mikä on riittävän suojaava kypärä? Aiheesta on ristiriitaista keskustelua käynnissä. Alamäki ja endurokäytössä pyörien keskinopeudet liikkuvat 30-40 km/h alueella, mutta nopeudet voivat olla hetkellisesti joillain radoilla jopa 100 km/h tai ylitse. Esimerkiksi pyöräilyn alamäkiajossa on pyritty tutkimaan tätä asiaa, ja osa tutkimustuloksista viittaa siihen, että erityisesti alamakiajoon suunnitellut kypärät suojaavat alamäkiajajia paremmin kuin varsinaisesti moottoripyöräkäyttöön suunnitellut kypärät. Tämä johtuu siitä, että moottoripyöräkäytössä kypärän testit sisältävät esimerkiksi kypärän läpäisyä terävällä esineellä, tai erittäin rajuja iskuja, joita saattaa tapahtua moottoritienopeuksilla. Kuitenkin, tällaisten kokeiden käyttö saattaa johtaa siihen, että kypärä ei enää suojaa pienemmiltä iskuilta hyvin, eli niillä nopeuksilla, joita saattaa tapahtua polkupyöräillessä tai nopealla sähköpyörällä ajaessa. Itse olen alkuun käyttänyt polkupyöräkypärää, mutta käyttämäni rento kaupunkimalli ei tunnu olevan sopiva hetkittäisiin suurempiin nopeuksiin. Seuraavaksi kokeiluun tulee paremmin päässä istuva ja enemmän päätä peittävä maastopyöräkypärä, visiirillinen pedelec-kypärä, sekä myös Cratonin Vigor, jossa on myös mopoilun salliva luokitus. Olen myös ajanut aikoinaan paljon mopolla, kevytmoottoripyörällä ja moottoripyörällä, joten kypäränkäyttökokemusta löytyy myös moottoripyöräilyn umpikypäristä.

Viikon käyttökokemuksen jälkeen voin todeta, että (nopea) sähköavusteinen (tavara)pyörä on erittäin monipuolinen kulkuneuvo. Se mahdollistaa polkupyörällä ajamisen tarvittaessa nopeammin, jolloin pyörän käytännöllinen toimintaalue arki- tai työajossa kasvaa. Pyörä on käytännössä äänetön ja päästötön, ja arvioisin sen olevan tällä hetkellä energiatehokkain kulkuneuvo liikkumiseen esimerksi kaupunkialueella. Jos verrataan esimerkiksi muihin ajoneuvoihin, niin tämän pyörän paino on ajokunnossa noin 35 kg. Vastaavasti (sähkö)skootterin paino noin 80-100 kg ja sähköauton paino on noin 2000 kg. Polkupyörän rullaavuus on täysin omaa luokkaansa, ja edellämainituista se on ainoa jolla voi jatkaa matkaa 20 km/h nopeudella, vaikka akku olisi täysin tyhjä.

Noin 200€ vuotuinen kulu liikennevakuutuksesta jakaa keskustelijoiden mielipiteitä. Osa kauhistelee summaa (joka vastaa paria auton parkkisakkoa), osa taas pitää sitä edullisena vakuutushintana, joka kattaa onnettomuuden sattuessa henkilövahinkoja sekä vahingossa osallisena olleen syyttömän ajoneuvon vahinkoja. Jos siis aiheuttaisit vahingossa esimerkiksi ison kolhun kalliin auton kylkeen, niin liikennevakuutus korvaa vahingon. Liikennevakuutuksen kylkiäisenä vakuutusyhtiöt myyvät myös erilaisia osa- tai täyskaskoja, jotka korvaavat esimerkiksi varkaus tai palovahinkoja ajoneuvolle. Eli tämä on ainakin helppo tapa vakuuttaa keskimääräistä hintavampi polkupyörä.

Tavarafillarit on jo aiemmin todettu erittäin hyviksi ja arkea helpottaviksi ratkaisuiksi perheiden liikkumiseen ja lasten sekä tavaroiden kuljettamiseen. Jatkossa toivoisin että myös nopeat sähköpyörät saadaan mukaan liikennejärjestelmäämme, sillä autoiluun verrattuna niillä on mahdollisuus parantaa kaupunkien ja taajamien viihtyisyyttä ja turvaliisuutta, koska ne eivät aiheuta paikallisia päästöjä, ovat hiljaisia, ovat kevyitä, vievät vähän tilaa ja lisäksi tarjoavat käyttäjilleen liikuntaa. Tavallisten polkupyörien rinnalla ne tarjoavat mahdollisuuden pyörän käyttöön yhä useammille ja laajemmalla toimintasäteellä.

Loppuun lyhyesti ja yksinkertaistettuna eri sähköavusteisten pyörien luokkia Suomessa tällä hetkellä

  1. Polkupyörä tai sähköavusteinen polkupyörä
    -max avustusnopeus 25 km/h, moottoriteho max 250W
  2. Sähkökäyttöinen polkupyörä
    -Max avustusnopeus 25 km/h, moottoriteho max 1000W, ei rekisteröintipakkoa, mutta liikennevakuutus on pakollinen.
  3. Nopea sähköavusteinen polkupyörä
    -Max avustusnopeus 45 km/h, rekisteröitävä, liikennevakuutus pakollinen