Nopeat sähköpyörät

Tässä blogissa on alkuun lyhyesti kokemuksia nopeista sähköpyöristä, kirjoitamme myöhemmin asiasta pidemmän artikkelin. Kommentti: Tämä teksti on kirjoitettu alunperin 2016, mutta muutamia tärkeitä esimerkiksi lakiin liittyviä asioita on päivitetty myöhemmin. Ne on yleensä merkitty erikseen jotta erotat vanhat ja uudet tekstin osat.
Nopeiden sähköpyörien rekisteröinti mopoiksi on nykyään mahdollista myös Suomessa, jos niillä on valmistajan suorittama tyyppihyväksyntä. Jos valmistajan tyyppihyväksyntää ei ole, niin rekisteröinti omatekoisille pyörille on erittäin hankalaa tai kallista. Jos siis haluat 45 km/h kulkevan nopean sähköpyörän, niin on edullisempi ja helpompi hankkia valmiiksi tyyppihyväksytty nopea sähköpyörä. Mopoksi rekisteröitynä sähköavustus saa avustaa 45 km/h nopeuteen asti, kun tavallisessa sähköavusteisessa polkupyörässä sähkömoottori saa avustaa korkeintaan 25 km/h nopeuteen asti.

Mopoksi rekisteröity nopea sähköpyörä

 

Riese&Müller Load on tavarafillari, jonka voi valita 25 km/h polkupyörämallina, tai 45 km/h mopoksi rekisteröitävänä mallina.

Alla olevissa kuvissa on myymämme Riese&Müller Load, joka on saatavilla sekä 25 km/h polkupyörämallina, että 45 km/h rekisteröitävänä mallina. Pyörien tekninen ero rajoittuu vain muutamaan yksityiskohtaan:

  • 25 km/h mallissa moottorin teho on rajoitettu 250W nimellistehoon, kun 45 km/h mallissa nimellisteho on 350W.
  • 45 km/h mallissa valot on pakotettu aina päälle, 25 km/h mallissa valot menevät päälle tai pois nappia painamalla.
  • 45 km/h mallissa vaaditaan lisäheijastimet sivuille, ja se on varustettu peilillä.

Vaatimuksia nopeille sähköpyörille:

  • Tyyppihyväksyntä valmistajan toimesta. Kaikki myymämme nopeat sähköpyörät sisältävät valmistajan antaman tyyppihyväksyntätodistuksen, joka takaa sen että nopea sähköpyörä on laillinen ja rekisteröitävissä. Jotta ajoneuvo täyttää vaatimukset, niin vaaditaan monia yksityiskohtia osien ja tarkistusten suhteen. Mainittakoon esimerkiksi pallopäiset jarrukahvat. Mopoissa ja moottoripyörissä ne vaaditaan, jotta ne eivät aiheuttaisi vaaraa kuljettajalle kaatumistilanteessa. Vertailun vuoksi, polkupyöriltä niitä ei vaadita. Mopolla myös nopeusmittari, ”töötti”, peili, jousella ylös nouseva seisontajalka jne ovat vaadittuja varusteita, pyörällä niitä ei vaadita, ja niin edelleen. Tyyppihyväksyntätodistus vaihtuu ja päivittyy vuosien mukaan. Eli vanhimmissa myymissämme nopeissa sähköpyörissä esimerkiksi ei ollut vielä pakollisena jarruvaloja. Kun ajoneuvo on kerran rekisteröity kyseisen tyyppihyväksynnän mukaan, niin niitä ei tarvitse lisätä jälkeenpäin. Ajoneuvo oli aikansa tuote. Nykyiset tyyppihyväksynnät vaativat enemmän kuin vanhat, ja siksi nykyään jarruvalot löytyvät nopeista sähköpyöristä.
  • Rekisteröidään, rekisteröintimaksu tällä hetkellä noin 200€
  • Vaatii pakollisen liikennevakuutuksen. Tällä hetkellä käytössä on itselläni mopovakuutus, jonka hinta on noin 200€/vuosi. Päivitys 2024: Ajoneuvojen vakuutusvaatimukset muuttuivat keväällä 2024. Myymiimme sähköavusteisiin polkupyöriin ja nopeisiin sähköpyöriin ei tullut muutoksia. Sähköavusteisia polkupyöriä ei edelleenkään tarvitse vakuuttaa, mutta nopeat sähköpyörät pitää vakuuttaa kuten ennenkin.
  • Päivitys 9/2017: Mopoksi rekisteröidyllä L1e-B luokan nopealla sähköpyörällä (Max 1000W, max 45 km/h, max 35 kg) riittää normaali polkupyöräkypärä. Eli enää ei vaadita mopokypärän käyttöä, kuten aiemmin vaadittiin: 
    4.12.1992/1257
    Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä
    (20.4.2006/289)
    2. Tieliikennelaissa säädetty velvollisuus käyttää suojakypärää ei koske:
    i) mopoksi luokitellun polkimin varustetun sähköpolkupyörän kuljettajaa, jos hän käyttää polkupyöräilijälle tarkoitettu kypärää ja jos polkupyörän massa ajokunnossa on enintään 35 kilogrammaa ja moottorin nimellisteho enintään 1 kilowattia.
    Viite: Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä
  • Ei vaadi jarruvaloa, kuten mopo vaatii. Syy on lyhyesti sanottuna se, että tämä kulkee vain polkemalla, ei nappia painamalla tai kahvaa kääntämällä. Ja antaahan se polkemisen lopettaminenkin jonkinlaisen signaalin takaa tuleville. (Päivitys 2018+2024: En ole tarkistanut ovatko tyyppihyväksyntävaatimukset muuttuneet, mutta nykyään myymissämme nopeissa sähköpyörissä on jarruvalot.)
  • Tietyt osat pitää korvata huollettaessa vastaavilla osilla. Esimerkiksi renkailta vaaditaan ECE-R75 -hyväksyntä, jonka tunnistaa esimerkiksi Schwalben renkaissa E-Bike Ready 50 -merkinnästä. Tässä on myös yksi jäykkyys katsastuskäytännössä. Pyörän tyyppihyväksyntätodistus luettelee useampia sallittuja rengaskokoja, mutta rekisteröintitodistukseen tulee käsittääkseni Suomessa aina vain yksi rengaskokomerkintä. Mutta tyyppihyväksyntätodistuksen mukaan siis suunnilleen vastaavaa kokoluokkaa olevat ECE-R75 renkaat kelpaavat, vaikka rekisteriotteessa onkin vain yksi rengaskokomerkintä. Todistukset ottavat myös kantaa välitykseen, jota ei saisi myöskään muuttaa.

Sallittua vai ei sallittua?

  • Suomessa nopealla sähköpyörällä ei tarvitse käyttää ajoradan vierellä kulkevaa pyörätietä, kun taas polkupyörällä sitä yleensä tulisi käyttää. Vastaavasti tällä ei lain mukaan saisi ajaa pyörätiellä, paitsi jos merkki on varustettu kilvellä: Mopolla ajo sallittu. Saksassa suositus on ollut, että yli 30 km/h nopeudessa tulee siirtyä ajoradalle. Hollannissa näillä on toistaiseksi (tieto vuodelta 2017) saanut käyttää pyöräteitä.
  • Lähtökohta: Polkupyörällä saa kuljettaa niin monta henkilöä kuin mille se on rakennettu. Nopealla sähköpyörällä (L1e-B) on kuitenkin hieman eri lähtökohta, ja laki ei tarjoa aivan mustavalkoista tulkintaa henkilökuljetuksen suhteen. 2020 päivitys: Uusi tieliikennelaki ja sen 147 § sanoo että ”kevyellä sähköajoneuvolla ei saa kuljettaa useampia henkilöitä kuin mille se on rakennettu. Matkustajan kuljettaminen on sallittu vain, jos polkupyörässä tai kevyessä sähköajoneuvossa on matkustajalle sopiva istuin.” Eli tällöin jos valmistaja on tehnyt pyörän lastenkuljetukseen sopivaksi, niin sillä saa kuljettaa niin monta henkilöä kuin mille se istuimien puolesta soveltuu. (Tarkennus 2023: Kevyisiin sähköajoneuvoihin lasketaan L1e-A luokan ajoneuvot, eli max 1000W ja max 25 km/h, eli esimerkiksi ”moottorilla varustettu polkupyörä”).  Esimerkiksi Riese&Müller Loadin saa varusteltua kahdella lastenistuimella ja Load 75:n kolmella lastenistuimella. On kuitenkin huomioitava, että rekisteriotteessa henkilöluku on R&M Loadissa yksi (Rekisteröitynä L1e-B, 45 km/h luokkaan), eli tämän mukaan aikuista ei saa pyörällä kuljettaa. Tiukan tulkinnan mukaan myöskään lapsia ei saisi tällöin kuljettaa, vaikka valmistaja on varustanut pyörän lasten penkeillä ja se on sallittua monissa muissa maissa. 2023 päivitys: R&M Multicharger HS:n rekisteriotteen henkilöluku on nykyään 2 hlö. Eli sillä saa polkijan lisäksi kuljettaa yhtä henkilöä, myös aikuista kun huomioi sen, että Multichargerin takatelineen/istuinpaikan kantavuus on 65 kg. R&M Loadissa henkilöluku on toistaiseksi yhä 1 hlö.   
  • Edellämainittu tieliikennelaki ja sen 37 §  sanoo myös: ”Polkupyörän tai mopon saa pysäyttää tai pysäköidä jalkakäytävälle ja pyörätielle” kun se ei aiheuta muille haittaa. 
  • Polkupyörällä ja sähköavusteisella polkupyörällä saa pääosin liikkua maastossa kuten kävellen, mutta nopea sähköpolkupyörä on rekisteröinnin mukaan moottoroitu ajoneuvo, ja sen maastokäyttö vaatii maanomistajalta luvan.

Miten muualla (omien tämänhetkisten tietojeni/kokemuksien mukaan, korjatkaa jos tarkempaa tietoa!):

  • Saksassa, Sveitsissä ja Hollannissa nopeita sähköpyöriä on jo paljon. Saksassa (ja Sveitsissä) on näille oma rekisteröitävä ajoneuvoluokkansa, ja yleisesti katsotaan että pyöräilykypärä riittää. Hollannissa ainakin suurin osa on myös rekisteröity, mutta ilmeisesti keskustelu on meneillään, tuleeko käyttää kypärää vai ei. Kevään 2023 Hollannin vierailun perusteella Amsterdam/Eindhoven alueella näytti siltä, että polkupyörät ja mopot kulkivat pääosin samoilla väylillä, mukaan lukien myös nopeat sähköpyörät.  

Henkilökohtaisia käyttökokemuksia ensimmäisen viikon ajalta:

Jos tämä ajoneuvo tarvitsisi lokeroida johonkin ryhmään, niin mielestäni se on lähempänä polkupyörää kuin mopoa. Ajotuntuma on polkupyörämainen ja luonnollinen. Moottori lisää polkemisen voimaa, mutta muuten kaikki on ajajan kannalta kuten (sähköavusteisessa) polkupyörässä. Olen kokeilun vuoksi koittanut ajaa pyörällä mahdollisimman monipuolista ajoa. Ajoradalla 30, 40 ja 50 km/h nopeusrajoitusalueilla, pyöräteillä sekä ”mopolla ajo sallittu”, että ilman lisäkilpeä varustetuilla pyöräteillä. Myös yhdistetyllä kevyenliikenteenväylällä ja keskuspuistossa. Tulee huomata, että jälkimmäisillä olen ajanut ilman sähköavustusta tai pienimmällä mahdollisella avustuksella, pääosin samaa vauhtia kuin mitä muut pyöräilijät ajavat. Esimerkiksi aamuisin keskuspuistossa on ollut pyöriä jopa jonoksi asti, jolloin olen ajanut mukana jonossa.  Ajoradalla taasen olen pyrkinyt ajamaan samaa vauhtia muun liikenteen seassa. 30 ja 40 km/h alueilla pääosin ajaminen onnistuu oikein hyvin liikenteen mukana. 50 km/h nopeusalueella autoilijat pyrkivät toisinaan ohitse, mutta nuo näyttävätkin sitten ajavan selvästi kovempaa kuin sallittu 50 km/h. Täytyy huomioida, että pyörän moottori pelkästään avustaa, eli 40 km/h tai kovempaa ajaessa täytyy todella jo polkea. (Päivitys 2020: vuosimallista alkaen: Uusi Boschin Gen4 Speed-moottori on aiempia vahvempi, ja sen lisäksi se avustaa tehokkaasti 45 km/h nopeuteen asti. Eli on aiempia moottoreita nopeampi ja vahvempi. Speed-mallien vääntö nousee 2021 alkaen 85 Nm:iin.)

Pyörässä on Boshin uusi Nyon ajotietokone, joka kertoo todella monipuolisesti eri tietoja, nopeus, keskinopeus, matkamittarit, wattimittarit, kuntoiluominaisuudet, gps navigaattori, toimintasäde jne, eli tuossa on enemmän toimintoja kuin useimpien autojen ajotietokoneissa. Näistä olen seurannut erityisesti keskinopeuksia eri reiteillä. Jos olen ajanut niitä reittejä, joita olen käyttänyt aiemmin sähköavusteisella polkupyörällä, niin keskinopeus on ollut aikalailla sama, välillä jopa alle entisen. Tämä johtuu siitä, että olen ajanut noilla pyörätie- ja puisto-osuuksilla hiljempaa kuin aikaisemmin. Ja kyllä, moni pyöräilijä on myös ohittanut minut noilla osuuksilla. Ja taasen ajorataosuuksilla olen ajanut oletettavasti nopeampaa kuin aikaisemmin. Eli keskinopeus on ollut pääosin 23-25 km/h, joillain ajoratapainotteisilla reiteillä noin 30 km/h. Mutta vastaavasti, olen ajanut pyörällä myös lenkkejä lasten kanssa täysin ilman avustusta, jolloin edetään ehkä noin 10 km/h. Ja kyllä, lasten perässä olen ajanut myös muutamaa helppoa metsäpolkua, ilman avustusta. Tiedän, että lakeihin ja säädöksiin vetoava mieli helposti tuomitsee rekisteröidyn pyörän käytön kevyen liikenteen väylillä. Itse näkisin, että nopealle sähköavusteiselle polkupyörälle tulisi tällainen käyttö sallia, jos ja kun sopivia ajonopeuksia noudatetaan. Vertailukohta löytyy autoliikenteen puolelta, jossa autojen maksiminopeuksia ei ole rajoitettu, mutta käyttäjien tulee noudattaa sallittuja ajonopeuksia. Käytännössä järkevä maksiminopeus kevyen liikenteen väylillä on yleensä 20-30 km/h välillä, jonka jälkeen viimeistään tulisi siirtyä ajoradalle. Nopea sähköpyörä toisaalta mahdollistaa sen, että jos kevyenliikenteen väylä on ”ajokelvoton” vaikka suuren kävelijöiden määrän vuoksi, niin sillä voi siirtyä sujuvammin myös ajoradan puolelle nopeamman liikenteen sekaan ajamaan.

Olen myös kuljettanut pyörällä lapsia, kuten tavallisella tavarafillarilla. Loadin laatikko on pienin myymistämme laatikollisista tavarafillareista, joten siihen mahtuu juuri ja juuri 3 ja 5 v. ikäiset lapset päiväkotimatkalle. Pyörään on saatavilla myös sadekuomu, jonka alle mahtuu sateen ja tuulensuojaan yksi tai kaksi lasta.

Ja ah, ainainen kypäräkeskustelu. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että polkupyörällä nykyinen laki on aikalailla ok, että kypärää on yleensä käytettävä pyöräillessä. On ajotilanteita, joissa kypärää ei mielestäni tarvitse polkupyöräillessä käyttää, ja on vastaavasti tilanteita, joissa kypärä olisi hyvä olla päässä vaikka ei oltaisi edes liikenteessä polkupyörällä. Eli mielestäni kukin täysikasvuinen voi polkupyöräillessä itse valita, käyttääkö ajaessa kypärää vai ei. Itse yleensä käytän. Me myös virallisesti ja epävirallisesti suosittelemme, että kypärää käytetään aina pyöräillessä. Nopeiden rekisteröityjen sähköpyörien osalta laki vaatii Suomessa käyttämään moottoripyöräkäyttöön hyväksyttyä kypärää (Ei enää 9/2017 jälkeen! kts päivitys blogitekstin alusta!). Henkilökohtaisesti minusta vaikuttaa tällä hetkellä siltä, että saksalaistyyppinen ”käytettävä sopivaa kypärää”, tyyppinen ratkaisu olisi toimivin. Kukin voisi itse valita, minkälainen kypärätyyppi sopii omaan ajotyyliin ja olosuhteisiin. Jos ajo on esimerkiksi yhtenä päivänä rauhallista ajoa hitailla nopeuksilla lasten kanssa, niin polkupyöräkypärä suojaa varmasti aivan riittävästi. Jos taas seuraavana päivänä ajaa keskustassa ruuhka-aikaan autojen seassa, niin suojaavampi kypärä on varmasti ihan hyvä ajatus. Mutta mikä on riittävän suojaava kypärä? Aiheesta on ristiriitaista keskustelua käynnissä. Alamäki ja endurokäytössä pyörien keskinopeudet liikkuvat 30-40 km/h alueella, mutta nopeudet voivat olla hetkellisesti joillain radoilla jopa 100 km/h tai ylitse. Esimerkiksi pyöräilyn alamäkiajossa on pyritty tutkimaan tätä asiaa, ja osa tutkimustuloksista viittaa siihen, että erityisesti alamakiajoon suunnitellut kypärät suojaavat alamäkiajajia paremmin kuin varsinaisesti moottoripyöräkäyttöön suunnitellut kypärät. Tämä johtuu siitä, että moottoripyöräkäytössä kypärän testit sisältävät esimerkiksi kypärän läpäisyä terävällä esineellä, tai erittäin rajuja iskuja, joita saattaa tapahtua moottoritienopeuksilla. Kuitenkin, tällaisten kokeiden käyttö saattaa johtaa siihen, että kypärä ei enää suojaa pienemmiltä iskuilta hyvin, eli niillä nopeuksilla, joita saattaa tapahtua polkupyöräillessä tai nopealla sähköpyörällä ajaessa. Itse olen alkuun käyttänyt polkupyöräkypärää, mutta käyttämäni rento kaupunkimalli ei tunnu olevan sopiva hetkittäisiin suurempiin nopeuksiin. Seuraavaksi kokeiluun tulee paremmin päässä istuva ja enemmän päätä peittävä maastopyöräkypärä, visiirillinen pedelec-kypärä, sekä myös Cratonin Vigor, jossa on myös mopoilun salliva luokitus. Olen myös ajanut aikoinaan paljon mopolla, kevytmoottoripyörällä ja moottoripyörällä, joten kypäränkäyttökokemusta löytyy myös moottoripyöräilyn umpikypäristä (päivitys vuonna 2021: Eniten on tullut käytettyä hyvin suojaavaa enduromallista pyöräilykypärää).

Viikon käyttökokemuksen jälkeen voin todeta, että (nopea) sähköavusteinen (tavara)pyörä on erittäin monipuolinen kulkuneuvo. Se mahdollistaa polkupyörällä ajamisen tarvittaessa nopeammin, jolloin pyörän käytännöllinen toimintaalue arki- tai työajossa kasvaa. Pyörä on käytännössä äänetön ja päästötön, ja arvioisin sen olevan tällä hetkellä energiatehokkain kulkuneuvo liikkumiseen esimerksi kaupunkialueella. Jos verrataan esimerkiksi muihin ajoneuvoihin, niin tämän pyörän paino on ajokunnossa noin 35 kg. Vastaavasti (sähkö)skootterin paino noin 80-100 kg ja sähköauton paino on noin 2000 kg. Polkupyörän rullaavuus on täysin omaa luokkaansa, ja edellämainituista se on ainoa jolla voi jatkaa matkaa 20 km/h nopeudella, vaikka akku olisi täysin tyhjä.

Noin 200€ vuotuinen kulu liikennevakuutuksesta jakaa keskustelijoiden mielipiteitä. Osa kauhistelee summaa (joka vastaa paria auton parkkisakkoa), osa taas pitää sitä edullisena vakuutushintana, joka kattaa onnettomuuden sattuessa henkilövahinkoja sekä vahingossa osallisena olleen syyttömän ajoneuvon vahinkoja. Jos siis aiheuttaisit vahingossa esimerkiksi ison kolhun kalliin auton kylkeen, niin liikennevakuutus korvaa vahingon. Liikennevakuutuksen kylkiäisenä vakuutusyhtiöt myyvät myös erilaisia osa- tai täyskaskoja, jotka korvaavat esimerkiksi varkaus tai palovahinkoja ajoneuvolle. Eli tämä on ainakin helppo tapa vakuuttaa keskimääräistä hintavampi polkupyörä.

Tavarafillarit on jo aiemmin todettu erittäin hyviksi ja arkea helpottaviksi ratkaisuiksi perheiden liikkumiseen ja lasten sekä tavaroiden kuljettamiseen. Jatkossa toivoisin että myös nopeat sähköpyörät saadaan mukaan liikennejärjestelmäämme, sillä autoiluun verrattuna niillä on mahdollisuus parantaa kaupunkien ja taajamien viihtyisyyttä ja turvaliisuutta, koska ne eivät aiheuta paikallisia päästöjä, ovat hiljaisia, ovat kevyitä, vievät vähän tilaa ja lisäksi tarjoavat käyttäjilleen liikuntaa. Tavallisten polkupyörien rinnalla ne tarjoavat mahdollisuuden pyörän käyttöön yhä useammille ja laajemmalla toimintasäteellä.

Loppuun lyhyesti ja yksinkertaistettuna eri sähköavusteisten pyörien luokkia Suomessa tällä hetkellä (2017)

  1. Polkupyörä tai sähköavusteinen polkupyörä
    -max avustusnopeus 25 km/h, moottoriteho max 250W
  2. Sähkökäyttöinen polkupyörä (L1e-A)
    -Max avustusnopeus 25 km/h, moottoriteho max 1000W, ei rekisteröintipakkoa, mutta liikennevakuutus on pakollinen. Kutsutaan myös kevyeksi sähköajoneuvoksi Trafin sivuilla (2023). Päivitys 1.6.2024 alkaen, ns. sähköpotkulautalaki: ”Kesäkuun alusta lähtien kaikki yli 25 kiloa painavat tai yli 25 kilometriä tunnissa kulkevat moottoroidut liikkumisvälineet tarvitsevat liikennevakuutuksen.” ja lisäksi ”Pyörää ei tarvitse vakuuttaa, jos se vaatii sähkömoottorin lisäksi liikkuakseen polkemista, moottorin avustus kytkeytyy pois nopeuden ollessa 25 kilometriä tunnissa ja moottorin suurin teho on 250 wattia.” Eli painorajaa ei ole jos polkemista vaaditaan etenemiseen. Eli tavarafillareita ei tarvitse vakuutta. Tai saa vapaaehtoisesti vakuuttaa jos haluaa tapaturma-ja vastuuvakuutuksen ja mahdollisen kaskon (palo, varhaus ja hirvivahingot). Eli kesäkuun uudistus tekee sen, että jos 250-1000W tehoinen ja alle 25 kg ja alle 25 km/h kulkeva moottorikäyttöinen polkupyörä piti aiemmin vakuuttaa, niin nyt sitä ei enää tarvitse vakuuttaa. (viitattu 21.5.2024 Liikennevakuutuskeskus)
  3. Nopea sähköavusteinen polkupyörä (L1e-B)
    -Max avustusnopeus 45 km/h, rekisteröitävä, liikennevakuutus pakollinen.

Työsuhdepyörä tai työsuhdemopo? (2024)

Polkupyöriä on saanut työsuhdepyöränä nyt muutaman vuoden, ja se on ollut hyvin suosittua. Nopeaa sähköpyörää et kuitenkaan saa hankittua työsuhdepyöränä, koska se ei ole polkupyörä, vaan mopo. Monille tuo on ollut pettymys. Ja toki itsekin toivon, että useampi kulkisi pidemmät työmatkat mieluummin nopealla sähköpyörällä kuin esimerkiksi autolla. Mutta voiko nopeaa sähköpyörää saada työnantajan kautta mopoetuna? Verottajan syventävien vero-ohjeiden mukaan ”Luontoisedut verotuksessa” (viitattu 22.5.2024) mukaan nopean sähköpyörän voisi mahdollisesti saada luontoisetuna: ”Palkansaaja voi saada työnantajaltaan käyttöönsä moottoripyörän, mönkijän tai mopoauton tai sähköpotkulaudan. Mainittujen ajoneuvojen arvostamisesta ei ole erityisiä määräyksiä luontoisetupäätöksessä, joten niiden arvo määritetään vene-edun kaavaa mukaillen.” Mielenkiintoinen detalji tässä on se, että kuukausietu voisi olla suurempi kuin polkupyörällä, joka mahdollistaa helpommin myös arvokkaampien nopeiden sähköpyörien hankinnan.

2018 päivitystä

Vuoden vaiheessa 1.1.2018 direktiivit nopeiden sähköavustusten polkupyörien suhteen muuttuivat hieman, ja vuoden alusta alkaen rekisteröidyissä pyörissä täytyy nyt olla uusina varusteina: jarruvalot, rekisterikilven valo sekä töötti. Lisämuistutuksena viimevuotisista lakimuutoksista: Polkupyöräkypärä riittää, mopokypärää ei enää vaadita.

2020 päivitystä

Uuden tieliikennelain mukaan kevyellä sähköajoneuvolla saa kuljettaa niin monta henkilöä kuin mille se on rakennettu. Eli tämän mukaan mopomalleilla voi kuljettaa sitä määrää lapsia kuin mille löytyy valmistajan suunnittelemat ja asentamat penkit. 
Ja käyttäjän näkökulmasta olen yhä erittäin tyytyväinen näihin nopeisiin sähköpyörämalleihin. Mielestäni ne ovat yhä parhaita ajoneuvoja kaupunkiliikenteeseen ja ajan itse ehdottomasti suurimman osan ajoistani niillä. 

2022 päivitystä
Tiedustelin Trafilta L1e-B luokan ajoneuvojen (nopea sähköpyörä) henkilökuljetuksesta. Tiukan tulkinnan mukaan ajoneuvolla saa kuljettaa vain niin montaa henkilöä kuin rekisteriotteeseen on merkitty (Pykälä 144). Ja Esim Loadin rekisteriotteessa henkilöluku on yksi. Eli tiukan tulkinnan mukaan mopoksi rekisteröidyllä perhepyörällä ei saa kuljettaa lapsia jos henkilöluvuksi on merkitty 1 hlö. Huomio: 2022/2023 alkaen R&M Multichargerin henkilöluku on nykyään 2 hlö, joten sillä on 100% varmasti sallittua kuljettaa yhtä matkustajaa. L1e-A luokan ajoneuvoissa (max 25 km/h) taas saa kuljettaa kuten polkupyörällä, eli myös useampaa lasta. Lisäksi, tieliikennelaki on täynnä poikkeuksia joissa rekisteriotteeseen merkityn henkilöluvun saa ylittää:

141 § «Henkilökuljetus» autolla
-Linja-autossa henkilöluvun saa tilapäisesti ylittää 30%:lla.

142 § Matkustajamäärä koulu- ja päivähoitokuljetuksissa
-kunnan tai vastaavan tahon järjestämissä kuljetuksissa henkilöluku saadaan ylittää

145 § Traktorilla saa kuljettaa enintään 135 senttimetrin pituista henkilöä, jos hänen kuljettamistaan varten ajoneuvoon on kiinnitetty hänen pituuteensa ja painoonsa nähden sopiva turvaistuin tai muu lasten turvalaite.

148 § «Henkilökuljetus» kuorma- ja pakettiauton kuormatilassa
poikkeustapauksissa kuten penkkariajoissa kuorma-auton lavalla saa kuljettaa ihmisiä.

149 § «Henkilökuljetus» perävaunussa
Traktorin kärryssä yms saa tietyin poikkeuksin kuljettaa ihmisiä

Ja jos näitä sääntöjä rikkoo, niin 169 § Moottorikäyttöisen ajoneuvon henkilökuljetusta koskevat rikkomukset määrää 140€ suuruisen liikennevirhemaksun.

Jos verrataan muihin maihin, niin esimerkiksi Saksassa nopealla sähköpyörällä saa kuljettaa lapsia niin monta kuin mille valmistaja on ajoneuvon valmistanut. Tämän vuoksi esimerkiksi Pyöräliitto on ehdottanut 26.8.2022 tieliikennelain korjauksiin, että jatkossa nopealla sähköpyörällä saisi kuljettaa enintään kahta alle 150 senttistä lasta, jos ajoneuvossa on matkustajille sopivat istuimet. Toivotaan että muutos toteutuu seuraavaan tieliikennelakiin, sillä se on tarvittava muutos jotta liikenteestä voitaisiin tehdä tehokkaampaa. Tällöin aikuinen voi luvallisesti kuljettaa lapset päiväkotiin tai kouluun, ja sen jälkeen siirtyä nopeammin työpaikalle ja takaisin. Tämä voi hyvin tapahtua alle 40 kiloa painavalla ajoneuvolla, sen sijaan että tuohon käytettäisiin tarpeettomasti jopa tuhansia kiloja painavaa ajoneuvoa.

Muiden maiden käytäntöjä:
-Ruotsissa alle 10 v lasta saa kuljettaa mopolla, ja täysi-ikäinen saa kuljettaa kahta alle 6 v lasta mopolla. (Lähde, lainattu 14.6.2023)
-Belgiassa 3-8 v. lasta saa kuljettaa mopolla jos lapselle on sopiva istuin. Ja valkoisella sulkuviivalla jalkakäytävästä erotetulla pyörätiellä saa käyttää nopeaa sähköpyörää. (https://www.vlaanderen.be/speedpedelec, lainattu 14.6.2023)